Kevätseminaariväen yhteinen toive: Myöhemmin eläkkeelle

Kevätseminaari 2024

Perinteinen Kevätseminaari suuntautui 130 osanottajan voimin Tallinnaan 22.–23.5.2024. Viru-hotellissa kuunneltiin kiinnostuneina työeläkealan visionäärejä.

Kevätseminaarissa pohdittiin Euroopan ja Suomen kehnon talouskehityksen vaikutuksia eläkkeisiin. Suomen työeläkejärjestelmä kestää huonotkin ajat, mutta muutoksia siihen tarvitaan.

Liikaa elvytystä

Kevätseminaarin luento-osuuden aloitti 23 miljardin euron eläkevarallisuutta hoitavan Valtion Eläkerahaston (VER) toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi. Hän näkee koko Euroopan talouden olleen kuilun partaalla parin viime vuoden aikana.

”Iso-Britannian eläkerahastojen romahdus oli todella lähellä syyskuussa 2022. Pankkikriisikin oli vähällä levitä Eurooppaan Silicon Valley Bank’in vararikon seurauksena. Nykyisessä pankkitoiminnassa raha ja paniikki siirtyvät nopeasti paikasta toiseen ja siksi kriisitkin laajenevat nopeasti”, Löyttyniemi kuvailee.

Suomen valtion jatkuvasti kasvavasta velasta Löyttyniemi on hyvin huolestunut.

”Suomen valtio elvyttää taloutta poskettoman paljon. Hallituksen leikkauslista on melko pieni valtion rahan käyttöön verrattuna. Paljon enemmän pitäisi vielä tehdä talouden tasapainottamiseksi.”

Yhdeksi talouden korjauskeinoksi Löyttyniemi ehdottaa eläkkeelle siirtymisiän vapaaehtoista myöhentämistä.

”Kansalaiset voisivat jäädä eläkkeelle hieman alinta eläkeikää myöhemmin. Eläkejärjestelmän viestinnässä kannattaisi puhua tavoite-eläkeiästä alimman eläkeiän sijaan. Suomen eläkejärjestelmään voisi ottaa mukaan myös pienen maksuperusteisen osan”, Löyttyniemi ehdottaa.

Euroopan unionin toiminta- ja päätöksentekokyvyn Löyttyniemi näkee huolestuttavana.

”Suuren ongelman talouteen tuottaa se, että euroalue ei kata koko Euroopan unionia. Tämä valuvika olisi pitänyt korjata kauan sitten.”

Rauhan säilyminen Euroopassa on taloudenkin kannalta kaikkein tärkeintä.

”EU on rauhan projekti, ja tästä johtuen puolustusteollisuus on uusi kasvuala. Puolustusteollisuus luo Euroopalle ja Suomelle paljon uusia mahdollisuuksia. Eläkesijoittajienkin suhtautuminen puolustusteollisuuteen muuttui yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Rajoja puolustusteollisuuden kasvulle ei ole. Institutionaalisten sijoittajien vastuullisen sijoittamisen rajoitukset liittyvät enää kiistanalaisiin aseisiin”, Löyttyniemi sanoo.
 

Kevätseminaari 2024


Timo Löyttyniemi (vas.), Suvi-Anne Siimes ja seminaarin avannut Eläkesäätiöyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Hokka vaihtavat ajatuksia luentojen välissä.

Kuiskauksia ja huutoja

Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kuvaili meneillään olevia työeläkejärjestelmän uudistusneuvotteluja vanhan elokuvan sanoin kuiskauksiksi ja huudoiksi.

”Eläkejärjestelmää viilataan työmarkkinajärjestöjen keskinäisissä neuvotteluissa paksun verhon takana. Neuvotteluista ei puhuta mitään ja jos puhutaan, niin kuiskaten ja hyvin rajoitetulle joukolle. Vasta alkuvuonna 2025 saamme tietää, millaisia esityksiä on tulossa. Parteille pitää tietysti antaa neuvottelurauha, mutta jotain tulevista suunnitelmista olisi kuitenkin hyvä jo nyt kertoa”, Siimes toivoo.

Huutoja puolestaan kuuluu monista intressiryhmistä. Huutoa syntyi erityisesti siitä, kun keväällä puhuttiin eläkkeiden leikkauksista osana valtion talouden tasapainottamista.

”Pääministeri Orpo totesi aivan oikein, että hallitus ei tee päätöksiä eläkejärjestelmän perusperiaatteista, vaan antaa rauhan eläkeneuvottelijoille. Vaikka valtion talous on tiukoilla, ei jo kertynyttä eläkettä pitäisi mennä leikkaamaan. Jos eläkkeitä leikattaisiin, rikottaisiin silloin ensimmäistä kertaa omaisuudensuojaa.  Indeksikorotusten jäädyttäminen on toinen vaihtoehto, mutta mielelläni en menisi sillekään puolelle”, Siimes sanoo.

Siimes näkee suomalaisen työeläkejärjestelmän uhkana vakavan säröilyn eri intressiryhmien välillä. Säröilyä syntyy työmarkkinaosapuolten historiallisen huonoista väleistä.

”Säröytyminen voi johtaa siihen, että Tyel-järjestelmän uudistus kyseenalaistetaan päätöksenteon jälkeen samalla tavalla kuin Yel-järjestelmän uudistuksessa kävi. Tyel-järjestelmässä onkin Yel-järjestelmän tapaan selvä omistajuusvaje.”

”Työeläkeala haluaa sijoitusuudistuksen.”

Tela ajaa työeläkejärjestelmään sijoitusuudistusta, jolla lisättäisiin eläkesijoitusten riskejä ja tuottoja.

”Sijoitusuudistus on tärkeä asia ja työeläkeala haluaa sen. Samassa yhteydessä on kuitenkin päätettävä, mihin lisääntyvät sijoitustuotot halutaan käyttää”, Siimes muistuttaa.

Johtaja Jaana Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi työeläkejärjestelmään liittyvistä lakivalmisteluista. Valmisteilla on muun muassa eläkekassojen ja eläkesäätiöiden toimintojen ulkoistamista eli subdelegointia säätelevä laki. Myös työeläkeyhtiöiden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle valmistellaan pätevyysvaatimuksia. Eläkekassojen ja -säätiöiden johtoa vastaavat pätevyysvaatimukset ovat koskeneet jo useamman vuoden ajan.
 

Kevätseminaari 2024


Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja asetti esityksellään ihmisen ja maapallon oikeaan mittakaavaan maailmankaikkeudessa. ”Kosmoksessa voi olla eläkeläisiä, jotka ovat olleet olemassa paljon pidempään kuin me”, Valtaoja hauskutti yleisöä.

Virolla pyyhkii hyvin

Toisen seminaaripäivän ohjelma alkoi Suomen Viron-suurlähettilään Vesa Vasaran kiinnostavalla ja viihdyttävällä esityksellä. Hän kertoi, että virolaiset ovat olleet Suomen Nato-jäsenyydestä enemmän innoissaan kuin suomalaiset itse. Esimerkiksi Viron posti julkaisi postimerkin Suomen Nato-jäsenyydestä jo kuukausia ennen Suomen postia.

Vasara painotti, että Suomi on puolustusyhteistyön lisäksi Virolle monella muullakin tapaa merkittävin kumppani. Esimerkiksi 70 000 virolaista tekee vuosittain töitä Suomessa.

”Tavarakaupassa olemme olleet Viron tärkein kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa jo pitkään, samoin Virossa tapahtuvassa tuotannollisessa toiminnassa. Kaksi vuotta sitten kiilasimme Ruotsin ohi ykköseksi myös Viron suurimpana pääomamarkkinoiden toimijana”, Vasara iloitsee.

Virossa on osattu käyttää hyvin EU-tukia investointeihin, mikä on jouduttanut talouskehitystä. Virossa toimivien suomalaisten yritystenkin kannattaisi Vasaran mielestä hyödyntää aktiivisemmin EU-tukia.

Viron valtion hyvästä taloustilanteesta kertoo se, että valtion velka on vain 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se esimerkiksi Suomessa on 56 ja Latviassa 40 prosenttia bruttokansatuotteesta.

Energiasiirtymä vihreämpään suuntaan tapahtuu Virossa nopeasti. Palavasta kivestä eli öljyliuskeesta siirrytään muun muassa aurinko- ja tuulienergiaan. Myös ydinvoimaloiden energiaturvallisuutta on Ukrainan-sodan aikana parannettu. Viron valtion tavoitteen mukaan maan energiantarve katetaan kokonaisuudessaan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä.

Vasara kertoi, että Viron eläkeläiset saavat keskimäärin 774 euroa työeläkettä kuukaudessa. Jos Virossa asuva maan kansalainen ei saa muuta eläkettä, maksetaan hänelle kansaneläkettä 370 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkka on tällä hetkellä noin 1 700 euroa, Tallinnan seudulla noin 2 000 euroa kuukaudessa.
 

Kevätseminaari 2024


Suurlähettiläs Vesa Vasaran mukaan Suomen ja Viron kumppanuus on tiivistä ja hyvää. ”Pari yhteistä päänsärkyä, puolustus ja energia, yhdistävät meitä entisestään.”
 

Vasaran esityksen jälkeen järjestetyssä paneelissa Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Toropainen tenttasi neljää EU-parlamenttivaaliehdokasta Euroopan unionin tulevaisuudesta. Paneelissa olivat mukana kokoomuksen Ted Apter, sosiaalidemokraattien Maria Guzenina, vihreiden Tuuli Kousa ja keskustan Mika Lintilä.

Isompaa väittelyä paneelissa ei saatu aikaiseksi, sillä Euroopan unionin kehityksestä oltiin pääosin samaa mieltä. Kaikkien ehdokkaiden mielestä EU:n budjettia pitää kasvattaa itälaajenemiseen varautumiseksi ja EU:n kilpailukyvyn turvaamiseksi. Euroopan unionin velanoton lisäämistä kukaan ehdokas ei suoraan kannattanut.

Euroopan unionin runsasta ja pikkutarkkaa sääntelyä lähes kaikki ehdokkaat olivat valmiita vähentämään. Erityisesti ympäristöön liittyvässä sääntelyssä nähtiin olevan kuitenkin myös kilpailukykyä parantavia elementtejä. Finanssialan sääntelyä kaikki panelistit pitivät ylimitoitettuna. Apter toivoi Euroopan unionilta enemmän kaikkia maita koskevaa sääntelyä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.
 

Kevätseminaari 2024


Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtajan Timo Toropaisen vetämässä paneelissa olivat mukana europarlamenttivaaliehdokkaat Ted Apter (kok.), Maria Guzenina (sd.), Tuuli Kousa (vihr.) ja Mika Lintilä (kesk.). Vain Guzenina tuli valituksi EU-parlamenttiin.

Politiikka kiinnosti

Nordean Eläkesäätiön hallituksen jäsen Mika Pikkarainen ja varajäsen Juha Seljavaara osallistuivat Kevätseminaariin kolmatta kertaa. Molemmat pitivät tälläkin kertaa kaikkia järjestelyjä onnistuneina ja ohjelmaa laadukkaana. Joitain suosikkeja puhujalistasta nousi esille.

”Esko Valtaoja tyrmäsi täysin. Hän osasi kertoa kansantajuisesti asioista, joista en ymmärrä mitään. Taas huomasi, kuinka pieniä me tässä isossa maailmankaikkeudessa olemme. Eurovaalipaneeli oli myös hyvin ajankohtainen ja kiinnostava. Juontaja johdatteli hyvin keskustelua. Aika yksimielisiä ehdokkaat tuntuivat olevan ja maltillista keskustelua oli ilo kuunnella”, Seljavaara summasi.

Pikkarainen puki sanoiksi seminaaripalautteissa yleisesti esille nousseen asian.

”Suurlähettilään katsaus oli erinomainen. Aikaisemmillakin kerroilla suurlähettiläät ovat puhuneet sellaisista asioista, joita tavalliset ihmiset eivät tule ajatelleiksi. Muutkin esiintyvät olivat korkeatasoisia. Hienoa, että valtakunnan kärkipäättäjät arvostavat eläkekassoja ja -säätiöitä niin paljon, että haluavat tulla meille puhumaan”, Pikkarainen kiittelee.
 

Kevätseminaari 2024


Juha Seljavaara (vas.) ja Mika Pikkarainen kuuntelivat kiinnostuneina erityisesti Viron-suurlähettilään ajankohtaiskatsausta ja eurovaalipaneelia.
 

Sijoitusasioita Orionin Eläkesäätiössä hoitava ja 12 vuotta Orionilla talousasioiden parissa työskennellyt Annukka Linnakylä oli Kevätseminaarissa ensimmäistä kertaa.

”Parasta on ollut ihmisten tapaaminen. Teams-kokouksia on riittävästi ja siksi on ollut kiva jutella ihmisten kanssa kasvokkain. Parhaana esityksenä pidin Timo Löyttyniemen katsausta Euroopan talouteen. Siinä oli monta mielenkiintoisia pointtia. Kaikki muutkin puhujat olivat hyviä”, Linnakylä tiivisti ensikertalaisen kokemukset.
 

Kevätseminaari 2024


Kevätseminaarin ensikertalainen Annukka Linnakylä piti ihmisten tapaamista ja hyviä keskusteluja seminaarin parhaana antina.
 

Kevätseminaari 2024


Viru-hotellin herkullinen päivällinen kruunasi ensimmäisen seminaaripäivän. Kuulumisia vaihdettiin muustakin kuin työasioista.
 

Kevätseminaari 2024


Telian Eläkesäätiön Petri Tofferi (vas.), sosiaaliturvapolitiikan dosentti Olli Pusa, OP-Eläkesäätiön Teemu Sihvola ja Orionin Eläkesäätiön hallituksen puheenjohtajana aikaisemmin toiminut Kari Kantola keskustelivat toisena seminaaripäivänä kansainvälisistä aiheista.
 

Kevätseminaari 2024


Toisen seminaaripäivän ohjelma järjestettiin keksintötehdas Protossa. Paikallisessa ”tiedekeskus Heurekassa” osanottajat pääsivät kokeilemaan fysiikan lakeja monessa laitteessa.
 

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

ESY:n koulutustilaisuudet

Eläkesäätiöyhdistys tarjoaa koulutusta jäsenlaitostensa henkilökunnalle ja toimielimille. Yhdistys järjestää tarvittaessa myös eläkelaitoskohtaisia koulutustilaisuuksia ja antaa luennoitsija-apua. Lue lisää koulutuksistamme.

ESY:n koulutukset

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
Kalevankatu 13, 3 krs.
00100 Helsinki

Puhelin (09) 6877 440
Sähköpostiosoitteet

Kirjaudu jäsensivuille   /   Copyright © Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

EläketurvakeskusTELATyöeläke.fiPensions EuropeFINE

Kotisivut: Sivumestari