Kestävyysraportti osaksi tilinpäätöstä

ESG-asiantuntija Mikael Niskala kertoi Sijoituspäivässä, miten EU:n kestävyysraportointidirektiivi vaikuttaa eläkelaitosten tilinpäätöksiin.

Huhtikuun Sijoituspäivässä käsiteltiin EU-kestävyysraportoinnin toteutusta eläkesäätiöissä ja -kassoissa. Perinteiseen tapaan käytiin läpi myös maailmantalouden ja sijoitussegmenttien näkymät.

Euroopan unionin Green Dealiin sisältyy kestävän rahoituksen toimintaohjelma. Toimintaohjelmalla on tarkoitus tehdä yritysten ja eläkesijoittajien toiminnan kestävyys näkyväksi ja yhteismitalliseksi. Tänä ja ensi vuonna voimaan tulevalla kestävyysraportoinnilla suitsitaan yritysten viherpesua.

Kestävyysraportointi (CSRD) koskee Suomessa implementoidun lainsäädännön mukaan yrityksiä, jotka täyttävät kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä: liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, tase on yli 20 miljoonaa euroa tai työntekijöitä on yli 250.

”EU-tasolla kestävyysraportointi koskee noin 50 000 yritystä ja Suomessa 1 200–1 300 yritystä. Yritysten raportointivelvoite tuli voimaan kuluvan vuoden alussa. Toiminnan kestävyyttä on raportoitu aikaisemmin vapaaehtoisesti, mutta nyt direktiivi muuttaa raportoinnin tarkasti määrättyyn ja yksityiskohtaiseen muotoon”, ESG-palveluiden johtaja Mikael Niskala PwC:stä sanoo.

Jo aikaisemmin säädetty EU-taksonomia-asetus ei liity varsinaisesti kestävyysraportointiin. Se kuitenkin helpottaa rahoittajia ja sijoittajia tekemään kestävän kehityksen mukaisia luottopäätöksiä ja sijoituksia.

Kestävyysraportointivelvoite tuo lisää vastuuta eläkelaitoksen hallitukselle, sillä kestävyysraportti liitetään osaksi tilinpäätöstä ja se pitää myös julkaista.

EU-direktiivi määrää, että kestävyysraportti pitää tarkastaa erikseen. Tarkastuksen saa tehdä vain tehtävään koulutettu ja virallisesti hyväksytty kestävyysraportin tarkastaja. Eläkelaitoksen hallituksen on valittava vuosittain tilintarkastajan lisäksi myös kestävyysraportin tarkastaja. Osa tilintarkastajista kouluttautuu kestävyysraportin tarkastajiksi.

Eläkesäätiöt ja -kassat tulevat kestävyysraportointivelvoitteen piiriin vuoden 2025 alusta alkaen. Riippuen lopullisesta kansallisesta lainsäädännöstä tulee raportointivelvoite koskemaan työeläkeyhtiöiden, Merimieseläkekassan ja Melan lisäksi 2–5 suurinta TyeL-eläkesäätiötä ja -kassaa. Lisäeläkesäätiöitä kestävyysraportointi ei koske.  Eläkesäätiöt ja -kassat raportoivat kestävyydestä Finanssivalvonnalle.

Sijoituspäivässä puhunut Mikael Niskala on julkaissut viime vuonna kollegansa Sirkku Palmuaron kanssa kestävyysraportointia selventävän Uudet kestävyysraportointivaatimukset -kirjan. Siitä voi lukea enemmän kestävyysraportoinnin perusteista.
 

Lauri Ojala arvioi, että TyEL-järjestelmän tuottoja yritetään parantaa nostamalla noteerattujen osakkeiden osuutta eläkerahastoissa.

Osakesidonnaisuutta nostettaneen

Poraston aktuaarijohtaja Lauri Ojala kertoi, missä vaiheessa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän työ koskien TyEL-järjestelmän tuotto-oletusten kasvattamista on menossa. Työryhmä on päätynyt ehdottamaan osakepainon nostamista eläkesijoituksissa. Näin saataisiin parannettua rahastoitujen eläkevarojen tuottoa.

Noteerattujen osakkeiden osuutta saadaan nostettua osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun eli OLV-mekanismin kautta. Nyt OLV-mekanismi ”pakottaa” sijoittamaan noin 20 prosenttia varallisuudesta noteerattuihin osakkeisiin. Työryhmän ehdotus on, että osakesidonnaisuutta nostettaisiin nykyisestä 20 prosentista mahdollisesti jopa 30 prosenttiin.

”Työryhmän esitys on nyt työmarkkinajärjestöjen käsiteltävänä. Uudistuksen aikataulu ei ole vielä tiedossa, mutta uudistus toteutunee joka tapauksessa nykyisen hallituskauden aikana. Kaikki on vielä avoinna, mutta kannattaa henkisesti varautua siihen, että OLV-rajaa nostetaan ja vakavaraisuuslaskentaakin kehitetään”, Ojala sanoo.

Sijoitussäännösten muuttamisen taustalla on yleisesti hyväksytty tavoite siitä, että työeläkemaksujen taso pysyisi pitkällä aikavälillä 26–28 prosentissa palkkasummasta.
 

Nordean Tuuli Koivu odottaa Euroopan Keskuspankilta tänä vuonna useampia koronlaskuja.

Suomi kasvuun jälkijunassa

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu esitti yleiskatsauksen maailmantalouden näkymistä, jotka vaihtelevat paljon markkina-alueittain.

Nordea ennustaa Suomen talouden kääntyvän kasvuun loppuvuonna. Taloutta piristävät inflaation hidastuminen ja kotitalouksien ostovoiman koheneminen sekä EKP:n koronlaskut. Maailmantalouden kasvunäkymä on kohentunut alkuvuonna, kun erityisesti Euroopan maissa inflaatio on hidastunut ja Kiinan elvytyspolitiikka on onnistunut vakauttamaan maan kasvunäkymän.

”Odotamme Euroopan keskuspankin aloittavan koronlaskut kesäkuussa. Yhdysvalloissa sen sijaan on uudelleen nousevia inflaatiopaineita. Tämä viivästyttää rahapolitiikan käännettä Atlantin takana ja odotammekin Fedin aloittavan koronlaskut vasta syyskuussa”, Koivu kertoo.

”Suomen talouskehitys oli viime vuonna yksi Euroopan heikoimpia, kun korkojen nousu välittyi voimakkaasti kotitalouksien ostovoimaan ja hyydytti rakentamisen. Ennustamme Suomen talouden supistuvan tänä vuonna prosentilla. Talouskasvun odotetaan kuitenkin käynnistyvän kuluvan vuoden aikana ja ensi vuonna talouden ennustetaan yltävän 1,5 prosentin kasvuun.”
 

Mika Heikkilän edustama Proprius Partners Oy uskoo Helsingin pörssin arvoyhtiöiden hyvään tuottoon. Yritys perusti huhtikuussa uuden Arvo Suomi -sijoitusrahaston.

Proprius Partners Oy:n salkunhoitaja Mika Heikkilä puhui osakemarkkinoiden näkymistä.

”Suuryhtiöt ovat vetäneet hyvin sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Myös Intiassa ja Japanissa kehitys on ollut hyvää. Muut osakemarkkinat ovat olleet varsin heikkoja. Passiivisen sijoittamisen voittokulku on jatkunut”, Heikkilä tiivistää osakemarkkinoiden tilanteen.

Eurooppalaiset ja suomalaiset osakkeet Heikkilä näkee tällä hetkellä varsin kohtuullisesti hinnoitelluiksi. Tästä kertoo myös se, että Proprius Partners perusti huhtikuun puolessavälissä uuden Arvo Suomi -erikoissijoitusrahaston. Heikkilän mukaan Helsingin pörssi ei ole niinkään kasvuyhtiöiden pörssi, mutta se on hyvä arvoyhtiöiden ja osinkojen pörssi.
 

Evli Oyj:n sijoitusjohtaja Mikael Lundström suosisi korkosijoittamisessa yrityslainoja, sillä eurooppalaisten valtioiden lainojen korot ovat matalat. ”Lyhyet korot ovat tällä hetkellä houkuttelevampia kuin pitkät. Paras riski-tuottonäkymä on 3–5 vuoden segmentissä.”

Päivän päätteeksi toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötiedosta kertoi kevään 2024 kiinteistömarkkinoista, joiden toimintaympäristö on muuttunut rajusti viimeisen vuoden aikana.

Suomen koko 96 miljardin euron kiinteistösijoitusmassan kokonaistuotto oli viime vuonna 2,7 prosenttia miinuksella. Parhaiten viime vuonna tuottivat tuotannolliset kiinteistöt, jotka olivat lähes kaksi prosenttia plussan puolella.

”Toimisto- ja liiketilamarkkinoiden näkymät ovat edelleen negatiiviset, samoin vuokra-asuntojen. Nousussa ovat tuotannolliset kiinteistöt, kuten varastot, ja yhteiskunnalliset kiinteistöt”, Kaleva summaa.

Kaleva kertoo, että kiinteistörahastojen osuus sijoituskiinteistöjen omistajina on koko ajan kasvanut.
 

Hanna Kaleva kertoi, että Helsingin ydinkeskustankin vuokratoimistoista 14 prosenttia on tällä hetkellä tyhjillään.
 

Reilut 20 osanottajaa kuunteli huhtikuun lopun Sijoituspäivässä katsausta maailmantalouden näkymistä.
 

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen