Eläkesäätiö on työnantajan ja henkilöstön yhteispeliä

Eläkesäätiöyhdistyksen hallitusten jäsenten koulutuspäiville Helsingissä maaliskuun lopussa osallistui 30 eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten varsinaista ja varajäsentä sekä eläkesäätiöitä palvelevien yhteisöjen asiantuntijaa.

Eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten jäsenet saivat kaksipäiväisessä koulutuksessa paljon painavaa tietoa tärkeän luottamustehtävänsä hoitamiseen. Koulutuksessa kävi selväksi, että omassa eläkesäätiössä työnantaja ja työntekijät hoitavat eläkeasioita yhdessä.

Koulutuspäivät avannut Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Toropainen muistutti, että hyvin monilla merkittävillä yrityksillä on oma eläkesäätiö.

”Tänäkin aamuna olen käyttänyt yritystenne palveluita: katsonut Ylen uutisia, nauttinut Valion tuotteita ja käyttänyt Telian liittymää.”

Yhteyspäällikkö Markku Aalto selvensi suomalaisen työeläkejärjestelmän rakennetta. Yksityisellä puolella työntekijöiden lakisääteistä eläketurvaa hoitaa neljän työeläkeyhtiön lisäksi kuusi eläkesäätiötä ja neljä eläkekassaa. Lisäksi yrittäjien eläketurvaa hoidetaan kahdessa eläkekassassa ja lisäeläke-etuuksia yli 30 eläkesäätiössä.

”Yrityksen oman eläkelaitoksen pitää toimia vähintään yhtä laadukkaasti ja tehokkaasti kuin työeläkeyhtiöt. Myös hoitokulujen pitää pysyä hallinnassa. Kilpailutilanne on hyvä asia, sillä se kirittää sekä työeläkeyhtiöitä että eläkesäätiöitä ja -kassoja. Ja hyvin olette työeläkeyhtiöille pärjänneet”, Aalto kehuu.

Oman eläkesäätiön eduiksi hän luettelee muun muassa keskimäärin edullisemman vakuutusmaksun, korkeamman vakavaraisuustason ja ketteryyden sijoitustoiminnoissa. Työnantajalla on myös paremmat vaikutusmahdollisuudet taloudellisiin ja henkilöstöpoliittisiin linjauksiin oman eläkelaitoksen avulla. Eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitokustannukset ovat myös yleensä alhaisemmat kuin työeläkeyhtiöissä.

”Työntekijät puolestaan pääsevät oman eläkelaitoksen hallituksen kautta osallistumaan päätöksentekoon. Tiedonkulku eläkeasioista on myös sujuvaa, kun palvelua ja tietoa saa läheltä.”  
 

Markku Aalto (vas.) kuvasi suomalaisen työ- ja lisäeläkekentän rakennetta. Eläkesäätiöt ja -kassat hoitavat noin kolmea prosenttia lakisääteisestä työeläkevakuuttamisesta ja yli kolmasosan työnantajan tarjoamasta vapaaehtoisesta lisäeläketurvasta. Ismo Heinström kertoi hallituksen jäsenten vastuista ja kelpoisuusvaatimuksista.

Eläkesäätiöyhdistyksen lakimies Ismo Heinström valotti eläkesäätiöiden ja- kassojen toimintaa ohjaavaa lakiperustaa. Hän keskittyi esityksessään Finanssivalvonnan hallituksen jäsenille asettamiin osaamisvaatimuksiin ja koko hallituksen vastuisiin.

Hallituksen jäsenten osaamisvaatimukset eivät ole Heinströmin mukaan ylivoimaisia. Koulutuksilla kannattaa kuitenkin pitää omat tiedot ajan tasalla. Esimerkiksi Eläkesäätiöyhdistyksen järjestämä hallituksen jäsenten koulutus antaa hyvät valmiudet Finanssivalvonnan edellyttämään osaamiseen.

”Suosittelen kutsumaan hallituksen varajäsenet mukaan kaikkiin kokouksiin. Heidän on silloin helpompi osallistua kokouksiin, jos varsinainen jäsen on estynyt.”

Perhe-eläke muuttui

Koulutuksen asiantuntijat Hanna-Maria Kuntala ja Anna-Stina Toivonen Eläketurvakeskuksesta kertoivat työntekijän eläkelain perusteista ja eläkkeen hakemiseen liittyvistä asioista. He muistuttivat, että eläke on aina haettava itse. Helpoiten se käy oman eläkevakuuttajan sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella.

Sähköisistä kanavista löytyy myös tietoa itselle kertyneestä työeläkkeestä. Eläketurvakeskuksen Työeläke.fi-sivustolta pääsee hyvin alkuun oman tilanteensa selvittämisessä.

Perhe-eläke on olennainen, ja ehkä huonoiten tunnettu työeläkejärjestelmän osa. Kuntala ja Toivonen kertoivat, kuinka perhe-eläkejärjestelmä muuttui vuonna 2022. Leskeneläke muutettiin vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneillä määräaikaiseksi ja lapsen asemaa perhe-eläkkeessä parannettiin. Nyt jokainen voi halutessaan tarkastaa Eläketurvakeskuksen ylläpitämästä verkkopalvelusta, onko oikeutettu leskeneläkkeeseen.

Pieniä työeläkkeitä täydennetään Suomessa kansaneläkkeellä. Noin kolmannes suomalaisista eläkkeensaajista saa myös kansaneläkettä.  Jos kertynyt työeläke ylittää yksin asuvalla 1 600 euroa ja parisuhteessa olevalla 1 435 euroa kuukaudessa, ei kansaneläkettä makseta lainkaan. Keskimääräinen kokonaiseläkkeen määrä oli viime vuonna naisilla 1 658 euroa ja miehillä 2 070 euroa kuukaudessa.
 

Eläketurvakeskuksen asiantuntijat Hanna-Maria Kuntala (vas.) ja Anna-Stina Toivonen selkosuomensivat työeläkesanastoa. Elinaikakerroin, palkkakerroin, työeläkeindeksi, osittain varhennettu vanhuuseläke ja monet muut työeläkeslangin termit tulivat kuulijoille tutuiksi.

Asiakasjohtaja Katriina Hyvönen Mandatum Life Palvelut Oy:stä kuvasi miten vapaaehtoiset lisäeläke-etuudet, niiden laskenta, myöntö ja maksaminen tapahtuu ja yhteensovitetaan lakisääteiseen työeläketurvaan. Saman yrityksen aktuaari Tuomas Marttila puolestaan selvensi lisäeläketurvan vastuunlaskentaa ja rahoitusta.

”Lisäeläkesäätiössä ja -kassoissa etuudet määräytyvät eläkelaitoksen sääntöjen mukaisesti ja jokaisella lisäeläkelaitoksella on omat säännöt, jotka Finanssivalvonta vahvistaa”, Hyvönen sanoo.

Aktuaaripäällikkö Jaakko Aho Eläketurvakeskuksesta kuvasi lakisääteisten työeläkkeiden rahoitusta yleisesti. Eläketurvakeskuksen viimeisimpien laskelmien mukaan työeläkemaksu näyttäisi pysyvän melko vakaasti 25–26 prosentissa palkkasummasta jopa vuoteen 2090 saakka. Eläketurvakeskuksen vastuulla on päivittää pitkän tähtäimen laskelmia säännöllisin väliajoin.
 

Katriina Hyvönen korosti lisäeläkkeen eläke-etuusotteen tärkeyttä lisäeläkkeen saajille. Sen ja TyEL-työeläkeotteen avulla vakuutettu voi suunnitella eläkkeelle jäämistään. Tuomas Marttila selvensi jokaiselle eläkelaitokselle pakollisen vastuullisen SHV-vakuutusmatemaatikon tehtäviä.

Kuntoutus säästää rahaa

Työkyvyttömyyseläke on koulutuspäivien kestosuosikkiaihe ja se herätti tälläkin kertaa vilkasta keskustelua.

Asiantuntijalääkäri Mikko Nykänen Porastosta valotti perusteita, joilla työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää. Hän painotti, että henkilön jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan laajemmin kuin vain nykyisen työtehtävän näkökulmasta.

”Vakuutuslääkäri tekee henkilön työkyvystä aina kokonaisvaltaisen, realistisen arvion. Lääkärin arvioon eivät vaikuta työnantajan tai työntekijän tavoitteet. Lopullisen eläkeratkaisun tekee aina vakuutuslaitos, ei lääkäri”, Nykänen painottaa.

”Työkyvyttömyyseläkepäätös edellyttää konkreettisia tutkimuslöydöksiä. Potilaan omat oirekuvaukset eivät riitä myönteisen päätöksen tekemiseen. Sairaudet pitää myös olla hyvässä lääketieteellisessä hoidossa, ennen kuin eläkepäätöstä voidaan harkita. Potilaan oma hoitava lääkäri tai työterveyslääkäri on kaikkein tärkein asiantuntija työeläkelaitoksen asiantuntijalääkärille.”

Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä, työeläkelaitoksen on lainkin mukaan selvitettävä ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Nykänen neuvoo tekemään tämän huolella, sillä onnistuneella kuntoutuksella saavutetaan taloudellisia hyötyjä ja se on työntekijällekin luonnollisesti paras ratkaisu.

Valion Eläkekassan vakuutuspäällikkö Johanna Heikurainen kertoi kannustavia esimerkkejä siitä, kuinka onnistunut työeläkekuntoutus on johtanut työntekijän uusiin työtehtäviin ja työura on jatkunut. Hän muistutti, että hakijalla on oikeus työeläkekuntoutukseen vain silloin, kun hänellä on todennäköinen uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina.

”Työkyvyttömyyden uhan vaatimus täyttyy, kun hakijalle tulisi ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä todennäköisesti myönnettäväksi seuraavan viiden vuoden aikana täysi- tai osatyökyvyttömyyseläke. Arviointi tehdään aina hakijan yksilöllisen tilanteen perusteella ja eläkelaitos ottaa huomioon hakijan kokonaistilanteen”, Heikurainen selventää.

Jos ammatillinen kuntoutus myönnetään, saa hakija kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan, joka on kolmanneksen työkyvyttämyyseläkettä suurempi. Lisäksi kuntoutuksesta, esimerkiksi uudelleen koulutuksesta, aiheutuneet kustannukset korvataan.

Heikurainen kertoo, että noin puolet eläkesäätiöiden ja -kassojen ammatillisista kuntoutuksista on onnistunut siten, että henkilö on pystynyt palaamaan entiseen työhönsä tai jatkanut työelämässä uusissa tehtävissä.
 

Mikko Nykänen ja Johanna Heikurainen peukuttavat työeläketurvaan kuuluvaa ammatillista kuntoutusta. Sillä säästetään työnantajien ja yhteiskunnan rahaa. Myös työkyvyn menettäneen työntekijän kannalta kuntoutus on paras ratkaisu.

Työeläkeyhtiöt verrokkeina

Porasto Oy:n aktuaarijohtaja Lauri Ojala kertoi työntekijän eläkelain vakavaraisuussäännöksistä ja riski- ja vakavaraisuusarvion (ORSA) tärkeydestä sijoitustoiminnan ohjaajana. Eläkepalveluiden johtaja Marja Saloniemi puolestaan teki tiivistyksen siitä, mihin asioihin eläkelaitosten taseessa ja tilinpäätöksissä kannattaa kiinnittää huomiota. Saloniemi painotti, että lakisääteisiä työeläkkeitä hoitavien laitosten ja lisäseläkelaitosten on alettava suunnitella vuoden tulosta jo hyvissä ajoin syksyllä.

Päivien päätteeksi Eläkekassa Verson toimitusjohtaja Pasi Strömberg kertoi sijoitusasioista käytännönläheisesti ja otti esimerkit johtamastaan metsäalan eläkekassasta.

Strömberg painotti, että pienten eläkelaitosten sijoitusjakauma ei voi erota oleellisesti työeläkeyhtiöiden keskimääräisestä sijoitusjakaumasta. Poikkeamaa voi käytännössä olla vain silloin, jos eläkelaitoksen vakavaraisuus on poikkeuksellisen hyvällä tasolla.

”Kun eläkekassan vakavaraisuus vastaa vähintään alan keskimääräistä vakavaraisuutta ja sijoitusjakauma alan keskimääräistä sijoitusjakaumaa, säilyvät eläkekassan toimintaedellytykset kaikissa markkinatilanteissa, myös osakekurssien romahtaessa”, Strömberg muistuttaa.
 

Pasi Strömberg toivoo eläkelaitoksen hallitukselta avointa, rakentavaa keskustelua ja reilua palautteen antamista johdon suuntaan. Yksittäisiin sijoituksiin ei kannata keskittyä liikaa ja arvovaltakysymyksiä tulisi hallituksen kokouksissa välttää.

Mielenkiintoinen tehtävä

Fortumin Eläkesäätiön hallituksen jäsen Kari Innanen osallistui kolmatta kertaa hallituksen jäsenten koulutukseen.

”Kaikki esitykset ovat olleet tälläkin kertaa mielenkiintoisia. Mandatumin Katriina Hyvösen esitystä lisäeläketurvan etuuksista ja eläkkeen laskemisen periaatteista kuuntelin erityisellä mielenkiinnolla. Vakuutuslääkärin esitys työkyvyttömyyden arvioinnista oli myös kiinnostava, samoin Lauri Ojalan esitys vakavaraisuussäännöksistä ja lisäeläkevastuiden kattamisesta”, Innanen summaa.

Neljä vuotta Fortumin Eläkesäätiön hallituksen varsinaisena jäsenenä toiminut Innanen pitää luottamustointaan eläkesäätiössä mielenkiintoisena. Hän tuli valituksi tehtävään ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä ja on itsekin lisäeläkesäätiön edunsaaja.

”Säätiömme vakavaraisuustilanne on erinomainen ja eläkevarat ovat ammattilaisten hyvässä hoidossa, joten hallitus voi olla rauhallisin mielin eikä vastuu paina liiaksi.”

Innanen osallistuu koulutuksiin aktiivisesti tarkentavilla kysymyksillään.

”Käyn kaikki Eläkesäätiöyhdistyksen koulutuksen säännöllisesti läpi. Esimerkiksi sijoituspäivät ovat kiinnostavia, koska seuraan itsekin talousasioita. Ja kiinnostavathan eläkeasiat henkilökohtaisestikin, sillä olen lähivuosina itsekin siirtymässä vanhuuseläkkeelle”, Innanen nauraa.
 

Kari Innanen pitää osaamisensa ajan tasalla osallistumalla lähes kaikkiin Eläkesäätiöyhdistyksen koulutuksiin. ”Kaikki esitykset olivat tälläkin kertaa mielenkiintoisia. Lisäeläke-etuuksien ja eläkesäätiön vakavaraisuuden laskenta kiinnosti eniten.”

Porasto on saanut riveihinsä viime aikoina uusia toimihenkilöitä. Lakimies Julia Forsbom ja myyntipäällikkö Juhani Koivuranta osallistuivat hallituskoulutukseen ensimmäistä kertaa.

”Tämä koulutus sopi hyvin perehdytysohjelmaamme, sillä meillä kummallakaan ei ole aikaisempaa kokemusta työeläkealasta”, Forsbom kertoo.

”Päivät ovat syventäneet hyvin sitä antia, mitä olemme saaneet sisäisessä koulutuksessa ja perehtymällä työeläkeasioihin itsenäisesti”, Koivuranta täydentää.

Kokonaan uusi asia molemmille oli työkyvyttömyyseläkkeiden myöntöprosessi.

”Vakuutuslääkäreistä on saanut lukea lähinnä iltapäivälehdistä. Nyt työkyvyttömyyseläke avautui aivan uudella tavalla. Myös Heikuraisen esityksessä ammatillisesta kuntoutuksesta tuli paljon uutta tietoa. Nämä ovat tavallisille ihmisille tuntemattomia asioita”, tuoreet porastolaiset kiittelevät.

Tietojen vaihtaminen ja verkostoituminen osanottajien kesken jatkui vielä illalla päivällisen merkeissä. Tärkeä osa koulutuspäivien antia onkin kuulumisten ja kokemusten vaihto eri eläkesäätiöiden ja -kassojen välillä.
 

Koulutuspäivien ensikertalaiset Julia Forsbom ja Juhani Koivuranta luottavat suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyyteen. ”Luottamus on lisääntynyt, kun on saanut perehtyä järjestelmään syvällisemmin. Eläkeaikaan kannattaa silti varautua säästämällä itsekin”, rahoitusalalla aikaisemmin työskennellyt Forsbom näkee.

Hallitusten jäsenten koulutuspäivien esityksistä tallennetun verkkokoulutuksen voi tilata  Eläkesäätiöyhdistyksestä.  

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen