Poikkeamariskejä vain harkiten

Janne Ryhänen Porastosta muistuttaa, että valuuttariskit on otettava aina vakavasti eläkelaitoksen sijoitustoiminnassa.
 

Sijoituspäivässä kiinnitettiin huomiota erityisesti sijoitusten poikkeamariskien hallintaan. Vallitsevasta sijoitusympäristöstäkin saatiin tuttuun tapaan kattava kuva.

Riskienhallintajohtaja Janne Ryhänen Porasto Oy:stä tarkasteli työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusten keskeisiä markkinariskialtistumia ja kertoi, kuinka riskejä voidaan hallita. Minkään eläkelaitoksen tuotto- ja vakavaraisuuskehitys ei saisi poiketa liikaa TyEL-järjestelmän keskimääräisestä kehityksestä.

”Poikkeamariski tulee huomioida eläkelaitoksen sijoitustoiminnassa, mutta sen minimoimisen ei pidä olla sijoitustoiminnan itsetarkoitus. Mitä korkeampi eläkelaitoksen vakavaraisuusaste on, sitä merkittävämpiä poikkeamia eläkelaitoksen on mahdollista kantaa. Poikkeamariskin huomioiminen ja hallinnointi tulee olla aina osana sijoitusstrategiaan liittyvää riskienhallintaa”, Ryhänen tiivistää.

Eläkelaitoksen tulee Ryhäsen mukaan sen omasta sijoitusallokaatiosta riippumatta huomioida ainakin seuraavat markkinariskit, jotta poikkeamia voidaan hallita: osakeriski, korkosijoituksiin liittyvä korko- ja luottoriskin uudelleenhinnoitteluriski, kiinteistöriski arvonmuutoksen ja vuokralaisriskin näkökulmista, hedge-rahastosijoituksiin liittyvät arvonmuutosriskit sekä valuuttariski.

Ryhänen korostaa, että valuuttariskit on otettava vakavasti riskien hallinnassa. Lyhyehköilläkin aikajaksoilla valuutoilla, erityisesti USA:n dollarilla, voi olla iso vaikutus sijoitustuottoihin.

”Esimerkiksi 31.12.2020–30.9.2022 Yhdysvaltain dollari vahvistui 25,9 prosenttia euroon nähden. Dollarin vahvistumisen vaikutus TyEL-yhtiöiden kokonaistuottoon on julkisten tietojen pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan ollut tällä aikajaksolla 4,6 prosenttiyksikköä. Se on paljon, sillä TyEL-yhtiöiden koko sijoitusomaisuuden tuotto oli 9,1 prosenttia”, Ryhänen konkretisoi.

Ryhänen muistuttaa, että eläkelaitoksen hallinnon tulee hahmottaa riskit sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Vastuuvelan sisältämä poikkeamariski on myös tärkeää huomioida.

”Poikkeamariskialtistumien merkittävyyksiä tulee arvioida erityisesti vertaamalla eläkelaitoksen vakavaraisuusasteen kehittymistä TyEL-yhtiöiden keskimääräisen vakavaraisuusasteen kehittymiseen.”

TyEL-yhtiöiden markkinariskialtistumien arvioinnissa paras lähde on tuotto-riskitaulukko, jonka TyEL-yhtiöt julkaisevat kunkin vuosineljänneksen lopun tilanteesta Telan ohjeistuksen mukaisesti.

Apteekkien Eläkekassan toimitusjohtaja Hannu Hokka muistutti, että valuuttariskin suojaaminen on monesti melko kallista eikä suojaus aina toimi toivotulla tavalla.

”Työeläkeyhtiöt käyttävät usein valuuttojen osittaissuojausta. Poikkeamariskejä voi halutessaan ottaa, mutta niiden pitää olla aina harkittuja”, Hokka korosti.

Keskustelussa tuotiin esille, että rahastoja olisi hyödyllistä perata myös rahaston sisältämien yksittäisten sijoitusten valuuttariskien näkökulmasta, eikä vain kyseisen rahaston noteerausvaluutan osalta.

Maltilliseen taantumaan

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tarkasteli talouden mahdollisia kehityskulkuja.

”Näemme Suomen kulkevan maltilliseen taantumaan, mikä on tässä vaiheessa ihan toivottavaakin. Maltillinen taantuma poistaa taloudesta ylikuumenemisen, jonka jälkeen voidaan päästä pidempikestoiseen nousukauteen”, Heiskanen pohtii.

”Inflaatio saavutti huippunsa talvella. Kun palkankorotukset ovat jäämässä maltillisiksi, ja jos energian hinta pysyy aisoissa, on stagflaation uhka pienentynyt merkittävästi.”

Maailmantalouden kehitys ei ollut Heiskasen mielestä alkuvuonna niin heikkoa kuin odotettiin. Monet talouden indikaattorit puoltavat kuitenkin kehityksen heikkenevän tai säilyvän vaisuna. Taantuman todennäköisyys on korkea erityisesti Yhdysvalloissa. Riski on suuri myös euroalueella. Kiinassa tilanne on hieman koheneva, OP Ryhmän tuorein ennuste kertoo.

”Keskuspankkien odotetaan yhä kiristävän politiikkaansa. Korkoja ei pitäisi nostaa liikaa, mutta inflaation kiihtyminen uudestaan on vältettävä. Epävarma tilanne heiluttaa markkinaodotuksia voimakkaasti”, Heiskanen arvioi.
 

Reijo Heiskanen odottaa lyhyen taantuman jälkeen pidempikestoista nousukautta.

Valtioiden velka huolettaa

Evli Oyj:n osakesijoitusjohtaja ja Hankenin työelämäprofessori Hans-Christian Sjöholm kertoi 30-henkiselle kuulijajoukolla osakemarkkinoista pitkäkestoisten trendien valossa. Hän oli huolissaan valtioiden nopeasta velkaantumisesta.

”Valtioiden velka on korkeimmillaan koko ihmiskunnan historiassa. Korkojen nosto ei ole ratkaisu valtionvelkojen pienentämiseen. Historiassa velka-BKT-suhdetta ovat pienentäneet talouskasvu, julkisen talouden sopeutukset, maksukyvyttömyys tai uudelleenjärjestelyt, äkillinen yllätysinflaatio ja tasainen annos taloudellista sortoa eli repressiota kaikille”, Sjöholm sanoo.

Monilla valtioilla on Sjöholmin mukaan nyt halu ohjailla rahoitusta finanssirepressiolla, jolloin korot painetaan keinotekoisesti alle inflaation. Tämä helpottaa valtioiden ja muidenkin velallisten elämää, mutta heikentää säästäjien asemaa. Valtiot toteuttavat finanssirepressiota myös laskemalla liikkeelle esimerkiksi matalakorkoisia valtioiden ”viherbondeja”, joita eläkesijoittajienkin odotetaan ostavan. Nämä joukkovelkakirjat eivät Sjöholmin mukaan pohjaudu taloudellisiin kriteereihin.

”Eläkesijoittajien kannattaa miettiä tarkasti, onko valtion liikkeelle laskema bondi vakuutettujen etu vai ainoastaan valtioiden toteuttamaa finanssirepressiota.”

”Pitäisin nyt ennemminkin hieman ylipainoa edulliseksi hinnoitelluissa yhtiöissä. Osakemarkkinat eivät näytä halvoilta, mutta pitkän aikavälin tuottopotentiaalia on löydettävissä kaikenkokoisista arvo-osakkeista, jos ne eivät ole liian riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta eivätkä ole spekuloinnin kohteena”, Sjöholm neuvoo.
 

Hans-Christian Sjöholmin mielestä eläkesijoittajan kannattaa miettiä tarkasti, ovatko valtion liikkeelle laskemat bondit, esimerkiksi viherbondit, vakuutettujen etu vai valtioiden toteuttamaa finanssipolitiikkaa.

Kustannusten noususta haasteita kiinteistöille

Työeläkeyhtiö Veritaksen kiinteistösijoitusjohtaja Heikki Palmu tarkasteli kiinteistösijoittamisen näkymiä. Hänen mukaansa rakentamis- ja ylläpitokustannusten nopea nousu ja asuinkiinteistöjen heikko arvonkehitys tekevät kiinteistösijoittamisesta haastavaa.

KTI Kiinteistötieto Oy:n Kiinteistöindeksin mukaan tuotannollisten kiinteistöjen tuotto oli viime vuonna kaikista kiinteistöistä paras, 10,2 prosenttia. Asuinkiinteistöjen kokonaistuotto vajosi 2,6 prosenttia miinukselle. Kaikkien kiinteistöjen yhteenlaskettu kokonaistuotto oli viime vuonna 0,6 prosenttia.

Veritaksessa kiinteistösijoitusten osuus oli maaliskuun lopussa 15,7 prosenttia ja niiden kokonaisarvo 669 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoituksista 81 prosenttia oli suoria ja 19 prosenttia epäsuoria.

”Suorien sijoitusten haasteina ovat kohderiski, hallinnon tehokas järjestäminen ja salkun hidas muokattavuus. Etuina ovat tehokas kulurakenne, kehityspotentiaalin hyödyntäminen ja
täysi kontrolli sijoituksiin”, Palmu summaa.

”Epäsuorien sijoitusten etuina hajauttamisen lisäksi ovat velkavivun hyödyntäminen, pääsy uusille markkinoille ja segmentteihin, parempi likviditeetti ja ulkopuolinen hallinnointi. Haittapuolina ovat hallinnointipalkkiot, volatiliteetti, verokysymykset, markkinatuntemus, kontrollin puute sekä mahdollinen korrelaatio esimerkiksi osakemarkkinoihin.”

Kansainvälisten kiinteistösijoitusten osuus Veritaksella on verrattain pieni ja se toteutetaan yhteistyössä pääomarahastojen kanssa.
 

Heikki Palmu kertoo, että Veritas tavoittelee hiilineutraaliutta omistamissaan kiinteistöissä vuoteen 2030 mennessä. Vastuullisen rakentamisen ja ylläpidon merkitys kasvaa hänen mukaansa koko ajan.

Haasteina tänä ja tulevina vuosina Palmu näkee vieraan pääoman hinnan ja saatavuuden, rakennuskustannusten nousun ja markkinavuokrien kehittymisen. Toimistotilojen tarve tulevaisuudessa on myös epävarmaa.

Useat sijoittajat ja rahastot ovat valmiina hyödyntämään kiinteistömarkkinoiden stressitilanteita ja ostamaan järkevään hintaan myyntiin tulevia kohteita. Myös Veritas seuraa Palmun mukaan tarkasti potentiaalisia ostokohteita.
 

Ville Talasmäki (vas.) ja Juhani Lehtonen Mandatum Asset Managementista valottivat korkomarkkinoita. He kertoivat, että perinteisellä 60/40-sijoitussalkulla oli viime vuonna huonoin tuotto vuosikymmeniin.
”Nyt on palattu normaalimpaan tilanteeseen ja korkosijoituksissa alkaa olla taas hyvä myötätuuli”, Lehtonen tiivistää.

Päivän päätteeksi Accunia Credit Managementin edustajat Stefan Misic ja Leif Böckelman kertoivat yritysrahoituksessa käytettävistä luottovakuudellisista obligaatioista (CLO).
 

Toukokuun Sijoituspäivään ravintola Savoyssa osallistui 30 eläkekassojen ja -säätiöiden toimi- ja luottamushenkilöä.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen