Korkojen lasku normalisoi sijoitusmarkkinoita

sijoituspaiva-2024

Sijoituspäivän 25 osanottajaa saivat sijoituskatsausten ohessa jännittää Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta.

Syksyn Sijoituspäivä osui samalle päivälle kuin Yhdysvaltain presidentinvaalit. Monissa puheenvuoroissa arvioitiin Trumpin valinnan mahdollisia vaikutuksia USA:n talouskehitykseen.

Sijoituspäivän aluksi Poraston aktuaarijohtaja Lauri Ojala hahmotteli, millaisia esityksiä työmarkkinajärjestöjen epävirallisesta työryhmästä voi tammikuun aikana tulla työeläkejärjestelmän tuottojen parantamiseen.

”Näyttää melko varmalta, että työeläkejärjestelmän sijoitustuottoja halutaan kasvattaa lisäämällä eläkesijoitusten osakepainoa. Suomen hallituksen asettamaa työeläkejärjestelmän säästötavoitetta tuskin kuitenkaan saavutetaan pelkällä sijoitustuottojen nostolla”, Ojala arvioi.

Työryhmän keskusteluista on tihkunut ulospäin hyvin vähän tietoa, mutta Ojala listasi muutamia todennäköisiä työryhmältä tulevia ehdotuksia.

”Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun osuudeksi voisi tulla 30 prosenttia ja samalla kehittyvien markkinoiden listatut osakkeet otettaisiin mukaan olvin laskentaan. Vakavaraisuusrajan laskentaa muokataan ehkä vuonna 2026. Infrastruktuurisijoituksille saatetaan tehdä oma luokkansa. Velkavivun käyttäminen kenties mahdollistettaisiin suorissa kiinteistösijoituksissa, mutta ei muualla. Keskimääräinen vakuutusmaksu pyrittäneen pitämään ennallaan eli 24,4 prosentissa.”

Epälikvideissä haasteensa

Danske Bankin riskienhallintajohtaja Ari Kiiskinen kertoi, että epälikvidien sijoitusten osuus on viime vuosina kasvanut kaikkien eläkesijoittajien salkuissa.

”Eläkesäätiöillä ja -kassoilla on perinteisesti keskimäärin työeläkeyhtiöitä enemmän kiinteistösijoituksia. Kassojen ja säätiöiden pääomasijoitusten, esimerkiksi private equity -sijoitusten ja listaamattomien osakkeiden, määrä on viime vuosina noussut työeläkeyhtiöitä nopeammin. Tämä saattaa johtaa ainakin tilapäisesti niukkaan kassavirtalikviditeettiin, joka olisi allokaation muokkaamista rajoittava tekijä”, Kiiskinen kuvailee.

Kiiskinen kannustaa varautumaan sijoitussuunnitelmilla jo nyt mahdollisiin muutoksiin eläkesijoittajien vakavaraisuus- ja pääomavaadelaskennassa. Epälikvidien sijoitusten osalta allokaation muokkaus on aina haastavampaa ja hitaampaa kuin likvideillä sijoituksilla.

Kiiskiselle esitettiin kysymys siitä, onko valtionlainoja enää lainkaan järkevää pitää salkussa.

”Valtionlainoilla on vielä hajautusmerkitystä, mutta niiden osuus kannattaa pitää korkeintaan muutamassa prosentissa. Muuten tuotoissa häviää liian paljon.”
 

sijoituspaiva-2024-2.jpg


Ari Kiiskinen kannustaa jo varautumaan mahdollisiin muutoksiin eläkesijoittajien vakavaraisuus- ja pääomavaadelaskennassa. Muutokset johtuvat tavoitteesta kasvattaa eläkejärjestelmän tuottoja.

Osakkeissa potentiaalia

Päästrategi Lippo Suominen OP Ryhmästä muistutti, että kuluneesta hyvien korko- ja osaketuottojen vuodesta on helppo siirtyä ensi vuoteen.

”BKT-kasvuennusteet ovat osakemarkkinoiden kannalta rohkaisevat, koska ne ovat USA:n, Euroalueen, Japanin ja Suomen osalta plussalla. Enää ei ole suurta inflaatio-ongelmaakaan. Deglobalisaatio ja vihersiirtymä lisäävät yritysten kuluja, mikä osaltaan pitää korkoja koholla.”

Suominen ei nähnyt Trumpin valinnalla olevan ratkaisevaa merkitystä Yhdysvaltain talouden kehitykselle. Valtio saattaa ottaa vielä entistäkin enemmän velkaa.

”Amerikkalaiset osakkeet ovat tälläkin hetkellä kalliita, koska yritysten tulokset ovat hyvät. Tulosten ennustetaan jatkuvankin hyvinä, mutta tämä on jo hinnoiteltu arvostuksiin. Osakkeet eivät ole nyt erityisen halpoja missään päin maailmaa.”

Helsingin Pörssin kehitystä Suominen kuvailee ”järkyttävän surkeaksi”, mutta näkee siinäkin valoa.

”Korot laskevat ja palkat nousevat, mikä lisää suomalaisten ostovoimaa. Eikä osakearvostusten pohjalta pääse oikein enää alaspäinkään”, Suominen summaa.
 

sijoituspaiva-2024-3.jpg


Lippo Suominen muistuttaa, että lisääntyvät tuontitullit ja vihersiirtymä kasvattavat yritysten kuluja, mikä pitää osaltaan korkoja koholla.

Yli puolet osakkeissa

Veritaksen sijoitusjohtaja Laura Wickström tarkasteli esityksessään maailmaa eläkesijoittajan silmin. Hän oli tyytyväinen kuluvan vuoden sijoitustulokseen.

”Sijoitusten tuotto oli kolmella ensimmäisellä kvartaalilla 6,7 prosenttia. Sijoituksistamme on noteeratuissa osakkeissa ja private equity -sijoituksissa jo yli puolet. Osaketuotot ovat olleet hyvät joka puolella maailmaa mutta etenkin Yhdysvalloissa. Olemme allokaatiossamme liikkumassa riskitason noston suuntaan ennakoiden työmarkkinajärjestöjen eläketyöryhmän päätöksiä.”

Veritaksellakin on omat periaatteensa vastuulliseen sijoittamiseen.

”Tavoitteenamme on hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä. Emme ole sulkeneet kategorisesti mitään yksittäistä toimialaa pois. Vastuullinen sijoittaminen ei tarkoita tuotosta tinkimistä tai riskin lisäämistä. Se tarkoittaa riskien ja tuottomahdollisuuksien tehokkaampaa tunnistamista, sijoitusanalyysin täydentämistä ja aktiivista omistamista. Infrasijoituksissa meillä on painopiste uusiutuvan energian sijoituksissa”, Wickström summaa.
 

sijoituspaiva-2024-4.jpg


Laura Wickström haluaa pitää vastuullisen sijoittamisen kentän mahdollisimman laajana. Täysi hiilineutraalius on Veritaksen sijoitussalkun tavoitteena.

Mandatum Asset Managementin allokaatiotuotteiden johtaja Lassi Järvinen vei kuuntelijat perusasioiden äärelle.

”Vuodesta 1999 lähtien perinteisen 50–50-salkun tuotto on ollut 5,8 prosenttia. 2010-luvulla se oli matalasta korkotasosta huolimatta 6,6 prosenttia. Hajautushyöty palaa jälleen isompana inflaation laskiessa”, Järvinen analysoi.

Hän näkee osakemarkkinoiden riskipreemion tällä hetkellä ennätysmatalana, koska hyvät ajat on jo pääosin hinnoiteltu osakkeisiin. Tämä ennakoi osakesijoituksista matalia tuottoja pitkällä aikavälillä. Koroista Järvinen odottaa hyvää tuottoa, vaikka levottomuus valtionlainamarkkinoilla jatkuu.

”Eurooppalaisten HY- ja IG-lainojen tuotto on yhä absoluuttisesto houkuttelevalla tasolla.”
 

sijoituspaiva-2024-5.jpg


Lassi Järvinen muistuttaa, että 50–50-salkun tuotto-riskisuhde on ollut pitkällä aikavälillä hyvä.

Kiinteistöt ovat korkopeliä

Päivä päättyi UB Suomi Kiinteistöt -erikoissijoitusrahaston salkunhoitajan Perttu Hokkasen kiinteistömarkkinakatsaukseen.

”Korot alkavat olla jälleen sopivalla tasolla ja rahoituksen saatavuus on parantunut. Tämä parantaa kiinteistösijoitussektorin näkymiä, sillä kiinteistöt ovat suurelta osalta korkopeliä”, Hokkanen tiivistää.  

Hokkanen uskoo kiinteistömarkkinoiden palautuvan vuoden 2025 aikana taas kiinnostaviksi. Palautuminen alkaa asuntomarkkinoista.

”Historiassa kiinteistöjen arvonlaskut ovat kestäneet 18–24 kuukautta. Arvonlaskut alkoivat nykyisessä syklissä syksyllä 2022 eli noin 18 kuukautta sitten.”
 

sijoituspaiva-2024-6.jpg


Perttu Hokkanen arvioi, että kasvukeskuksissa tulee pulaa asunnoista jo ensi vuonna ja kiinteistömarkkinoiden lama alkaa helpottaa.

 

Kiinteistömarkkinat tiivistettynä

(Perttu Hokkanen, Erikoissijoitusrahasto UB Suomi Kiinteistöt)

 

LIIKEKIINTEISTÖT

  • Päivittäistavarakaupan kiinteistöt ja ns. big-box-liikekiinteistöt menestyvät parhaiten ja ovat sijoittajien silmissä houkuttelevimpia.
  • Inflaation hidastuminen ja korkotason lasku tukee liikekiinteistöjen vuokralaisia kuluttajien ostovoiman kasvaessa.

YHTEISKUNTAKIINTEISTÖT

  • Pitkät indeksiin sidotut vuokrasopimukset vakavaraisten vuokralaisten kanssa ovat arvossaan.
  • Vanhushoivan tarve kasvaa tulevaisuudessa.
  • Lastensuojelu- ja mielenterveyspalveluita tarjoavista kiinteistöistä osin pulaa.

TOIMISTOKIINTEISTÖT

  • Hybridityöskentely vaikuttaa.
  • Vuokralaiskysyntä kohdistuu aiempaa pienempiin tiloihin.
  • Käyttötarkoituksen muutosmahdollisuus tärkeää.

TUOTANNOLLISET KIINTEISTÖT

  • Verkkokaupan megatrendi tukee logistiikkakiinteistöjen käyttöä.
  • Alhainen vajaakäyttöaste, pääkaupunkiseudulla 3,5 %.

ASUNNOT

  • Suosituin sektori neljä viimeisintä vuotta.
  • Sijoittajakysyntä kasvussa.
  • Kaupungistumisen megatrendi tukee asuntoihin sijoittamista tulevaisuudessakin.
  • Uudiskohteiden rakentaminen lähes pysähtynyt -> kasvukeskuksissa osittain pulaa asunnoista vuosina 2025 ja 2026 -> vuokrat ja asuntojen hinnat nousevat.

HOTELLIT

  • Hotellimarkkina yhä palautumassa covid-pandemian vaikutuksista.
  • Vapaa-ajan matkustaminen palautunut liikematkailua paremmin.

 

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

ESY:n koulutustilaisuudet

Eläkesäätiöyhdistys tarjoaa koulutusta jäsenlaitostensa henkilökunnalle ja toimielimille. Yhdistys järjestää tarvittaessa myös eläkelaitoskohtaisia koulutustilaisuuksia ja antaa luennoitsija-apua. Lue lisää koulutuksistamme.

ESY:n koulutukset

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry
Kalevankatu 13, 3 krs.
00100 Helsinki

Puhelin (09) 6877 440
Sähköpostiosoitteet

Kirjaudu jäsensivuille   /   Copyright © Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

EläketurvakeskusTELATyöeläke.fiPensions EuropeFINE

Kotisivut: Sivumestari