Sijoitussuunnitelma on hallituksen raamattu

Helsingissä järjestetyssä hallitusten jäsenten sijoituspäivässä 12.12.2024 oli mukana yli 40 osanottajaa, joista puolet seurasi esityksiä etäyhteydellä.

Hallitusten jäsenten sijoituspäivän osanottajat kuulivat suomalaisen eläkejärjestelmän näkymistä ja saivat käytännönläheisen katsauksen sijoitustoiminnan suunnitteluun ja seurantaan.

Työeläkevakuuttajat TELAn pääekonomisti Mikko Mäkinen kertoi seminaaripäivän aluksi suomalaisen työeläkejärjestelmän vahvuuksista ja haasteista.

”Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan työeläkemaksujen taso pysyisi vuoteen 2090 asti 25–26 prosentin tasolla”, Mäkinen kertoo.

Hänen mukaansa laskelmaa voi pitää melko tarkkana 2040-luvulle asti, jonka jälkeen ennustaminen vaikeutuu. Suurin epävarmuus sisältyy väestökehitykseen. Väestön määrä vaikuttaa oleellisesti eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyteen.

”Syntyvyyden kehittyminen ja nettomaahanmuutto ovat tällä hetkellä vaikeasti ennustettavia. Syntyvyys eli kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,26 lasta yhtä naista kohden, mikä on matalin taso vuodesta 1776 alkaneen tilastohistorian aikana. Kymmenen vuotta sitten kokonaishedelmällisyysluku oli vielä 1,82. Nettomaahanmuutto on ollut kahden viimeisen vuoden aikana erittäin vilkasta ja se voi kompensoida heikkoa syntyvyyttä ja eläkemaksun korotuspainetta”, Mäkinen arvioi.

Vuonna 2023 Suomeen muutti lähes 58 000 ihmistä enemmän kuin täältä muutti pois. Vuonna 2021 nettomaahanmuutto oli vain 23 000 henkilöä. Vuoden 2024 nettomaahanmuutoksi arvioitiin marraskuussa 46 000 henkilöä.

Mäkinen muistuttaa, että Suomen työeläkejärjestelmä oli konsulttiyhtiö Mercerin vertailussa tänä vuonna 48 vertaillusta maasta seitsemänneksi paras. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä Suomi oli paras.
 

”Suomen työeläkejärjestelmä on yksinkertainen, tehokas ja suoriutuu hyvin perustehtävistään. Järjestelmä ei ole akuutissa rahoituskriisissä, mutta TyEL-maksussa on noin yhden prosenttiyksikön nousupaine 2040-luvulta lähtien”, Mikko Mäkinen summaa.
 

Sijoitusuudistus lisää tuottoja

Työmarkkinajärjestöjen muodostama työryhmä etsii parhaillaan keinoja lisätä eläkejärjestelmän tuottoja pitkällä aikavälillä. Sijoitusuudistus on keskeinen osa tulevaa työeläkeuudistusta, jonka tavoitteena on pitää työeläkemaksut nykyisellä tasolla mahdollisimman pitkään.

Johtaja Jari Sokka Työeläkevakuuttajat TELAsta kertoi eri sijoitusvaihtoehtojen tuotoista ja sijoitusten hajauttamisen eli allokaation tärkeydestä. Eläkesäätiön ja -kassan hallitusten jäsenten on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat eri sijoituskohteiden tuottomahdollisuudet ja riskit.

”Perussääntönä on hyvä pitää mielessä se, että mitä suurempi on sijoituksen odotettu tuotto, sitä isompi on myös riski ja tuottovaihtelu eli volatiliteetti.”

Sokan mukaan pörssi- ja listaamattomien osakkeiden tuotto on pitkällä aikavälillä 3–6 prosenttia, valtioiden joukkovelkakirjalainojen –1– +2 prosenttia, yrityslainojen 0–2 prosenttia ja hedgerahastojen 0,5–0,8 prosenttia. Private equity -, infrastruktuuri- ja kiinteistösijoitukset tuottavat 1–3 prosenttia.

Työmarkkinajärjestöt halunnevat lisätä eläkesijoitusten tuottoja ja riskejä. Sokka muistuttaa, että työeläkelaitosten sijoituksista on jo nyt noin 50 prosenttia listatuissa tai listaamattomissa osakkeissa, joten salkuissa on tälläkin hetkellä melko paljon riskiä.

”Osakepainon lisääminen heikentäisi hajautusta. Silloin pitää olla myös valmius kestää pidempiä huonon tuoton jaksoja”, Sokka painottaa.

”Osakepainon lisääminen heikentäisi hajautusta.”

Eläkekassoilla ja eläkesäätiöillä on enemmän kiinteistösijoituksia kuin työeläkeyhtiöillä. Korkosijoitusten osuus on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi myös säätiöissä ja kassoissa ja on nyt noin 15 prosenttia koko sijoitusomaisuudesta. Hedgesijoituksia säätiöillä ja kassoilla on työeläkeyhtiöitä vähemmän.

Sokka muistuttaa, että ulkomaalaisten asiantuntijoiden mukaan eläkesijoituksissa pitäisi vähentää Suomi-painoa. Se on nyt tuottojen ja hajautuksen kannalta varsin korkea.

Työeläkejärjestelmän sijoitusuudistuksessa todennäköisesti nostetaan osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu (OLV) 20 prosentista 30 prosenttiin eläkelaitoksen koko vastuuvelasta. Tämä pakottaa lisäämään sijoituksia kehittyneiden markkinoiden listattuihin osakkeisiin. Toisena vaihtoehtona on vakavaraisuusvaatimusten keventäminen, mikä ei pakottaisi lisäämään osakesijoituksia, vaan työeläkelaitokselle jäisi valinnanvapaus riskinoton tavasta.

”Tasapainoinen kombinaatio edellä kerrotuista kahdesta keinoista voisi sekä parantaa tuottoja että säilyttää toimijoilla mahdollisuuden hallita riskinottoa ja toteuttaa järjestelmän kannalta tarpeellista hajautusta”, Sokka näkee.
 

Jari Sokka kertoi, että eläkelaitosten sijoitusten reaalinen keskituotto ajanjaksolla 1997–2023 oli 3,7 prosenttia, mikä oli tavoitteiden mukainen.
 

Riskienhallinta hallituksen vastuulla

Hallituksen keskeisiä tehtäviä on varmistaa, että lakisääteisiä ja lisäeläkkeitä hoitavilla laitoksilla on asianmukainen riskienhallintatoiminto. Tähän määräävät eläkekassojen ja -säätiöiden toimintaa säätelevät lait. Hallituksen on arvioitava vuosittain, onko eläkelaitoksen riskienhallinta asianmukaisesti järjestetty.

”Riskienhallinnan on katettava varojen ja vastuiden hallinta, sijoitukset, maksuvalmius sekä
keskittymä- ja operatiivisten riskien hallinta. Eläkelaitoksella on siksi oltava riskienhallintatoiminto, joka on riippumaton riskiä ottavista toiminnoista. Yleisradion eläkesäätiö on ratkaissut asian ulkoistamalla riskienhallintatoiminnon Porasto Oy:lle”, toimitusjohtaja Topi Piela kertoo.

”Yleisradion eläkesäätiö on ulkoistanut eläkesäätiön toiminnasta riippumattoman riskienhallinnan Porasto Oy:lle.”

Piela painottaa, että sijoitussalkun arvon suojaamisessa keskeisin periaate on sijoitusten jako eri omaisuuslajeihin eli allokaatio ja hajauttaminen eri sijoituskohteisiin omaisuuslajien sisällä.

”Pyrkimyksenä pitää olla sijoitusten allokaatio, jossa tuottotavoite saavutetaan mahdollisimman pienellä kokonaisriskillä ottaen huomioon eri omaisuuslajien riskitasot, niiden arvonkehityksen keskinäiset riippuvuussuhteet ja pääomavaade.”

Eläkesäätiön ja eläkekassan sijoitustoimintaa hallitaan ja seurataan lain määräämillä riski- ja
vakavaraisuusarviolla (Orsa) ja sijoitussuunnitelmalla (Sisu). Hallituksen vastuulla on laatia nämä suunnitelmat ja seurata niiden noudattamista.

”Orsassa arvioidaan oleellisten riskien vaikutukset eläkelaitoksen toimintaan. Siinä otetaan kantaa myös siihen, miten eläkelaitos varautuu eri tekijöistä aiheutuviin riskeihin vakavaraisuuspääomalla ja toisaalta tulevaisuudessa perittävillä vakuutusmaksuilla. Lisäksi tulee arvioida, mitä vaikutuksia riskienhallintamallilla on vakuutusmaksujen kehitykseen”, Piela selventää.

Merkittävät riskit kuvataan myös sijoitussuunnitelmassa. Se laaditaan vuosittain Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisesti ja toimitetaan Fivalle tammikuun loppuun mennessä.

”Sijoitussuunnitelma on toimintaohje sijoitustoiminnalle. Se antaa raamit ja periaatteet sille, kuinka sijoituksia hoidetaan. Sijoitussuunnitelma on hallituksen vahvistama raamattu ja budjetti toimivalle johdolle. Se on tärkeä työkalu myös tilintarkastajalle, riskienhallinnalle, sisäiselle tarkastukselle ja varainhoidon yhteistyökumppaneille.”

Piela painotti kattavan ja käytännönläheisen esityksensä lopuksi vielä likvidien varojen tärkeyttä.

”Yleisradion eläkesäätiön pankkitilillä pyritään pitämään aina 1–2 kuukauden eläkemaksuja vastaava summa. Likvidit rahamarkkinasijoitukset rinnastetaan pankkitileihin. Vähintään 40 prosenttia sijoitusomaisuudesta on oltava likvideissä sijoituksissa. Likvideinä eli nopeasti rahaksi muutettavina pidämme niitä arvopapereita ja rahastoja, jotka ovat lunastettavissa alle kolmessa kuukaudessa”, Piela sanoo.
 

”Eläkesäätiö voi suojautua sijoitustoiminnan riskejä vastaan huolehtimalla siitä, että
sijoitusjakauma ei poikkea liikaa työeläkejärjestelmän keskimääräisestä sijoitusjakaumasta”, Topi Piela neuvoo.
 

Hajauta ja hallitse

Johtaja Niklas Malm Suomen Sijoitustutkimus Oy:stä korosti hyvin harkitun allokaation eli sijoitusten hajautuksen tärkeyttä.

”Allokaatio on kaiken a ja o. Se tärkein sijoitusten riskitasoa määrittävä tekijä. Allokaatioriskin lisäksi sijoituksiin voi kohdistua muun muassa valuuttariskiä, toimialakeskittymäriskiä, maariskiä ja luottoluokitusriskiä”, Malm sanoo.

Riskejä voidaan hänen mukaansa hallita sijoitussuunnitelmalla ja erityisesti sen tarkalla seurannalla.

”Sijoitussuunnitelmassa määritetään sijoitustoimintaan liittyvät tavoitteet ja rajoitteet. Sijoitussuunnitelman ymmärtäminen on yksi hallituksen jäsenen tärkeimpiä taitoja.”

Sijoitussuunnitelman vahvistamisen jälkeen ei voi nostaa jalkoja pöydälle ja palata sijoitusasioihin vasta, kun markkinoilla taas tapahtuu jotain.

”Hallituksen on valvottava säännöllisesti, että sijoitussuunnitelmaa noudatetaan. Säännöllinen seuranta kasvattaa ymmärrystä salkun luonteesta ja käyttäytymisestä erilaisissa markkinatilanteissa. Tarkka ja säännöllinen seuranta on myös hyvää opetusmateriaalia hallituksen jäsenille”, Malm painottaa.
 

”Sijoitusten seurannan on oltava säännöllistä ja sen on kuuluttava jokaisen hallituksen kokouksen asialistalle”, Niklas Malm painottaa.

Vastuullisuuteen liittyvät riskit ovat nousseet viime vuosina erittäin merkittäviksi myös eläkelaitosten sijoituksissa. Porasto Oy:n vastuullisuuspäällikkö Atso Andersén kertoi päivän päätteeksi kestävästä rahoituksesta ja sen sijoitustoiminnalle asettamista vaatimuksista.

”Euroopan unionin lainsäädännöstä seuraava kestävyysraportointi on jo osa kirjanpitolakia ja se otetaan Suomessa käyttöön vuosina 2024–2027. Kestävyysraportointi koskee yritysten lisäksi isoimpia eläkesäätiöitä ja -kassoja”, Andersén muistuttaa.

Eläkelaitokset tulevat kestävyysraportointivelvoitteen piiriin vuoden 2025 alussa. Raportointivelvoite koskee työeläkeyhtiöiden, Merimieseläkekassan ja Melan lisäksi viittä suurinta TyEL-eläkesäätiötä ja -kassaa. Kestävyysraportointi ei koske lisäeläkesäätiöitä. Eläkesäätiöt ja -kassat raportoivat sijoitusten kestävyydestä Finanssivalvonnalle.

”Sijoitusten hiilitasetietoja tarvitaan jatkossa kestävyysraportoinnissa. Ilmastoriski on nykyään normaali talous- ja sijoitusriski. Poliittiset päätökset vaikuttavat paljon ilmastoon liittyvien sijoitusten arvoon.”
 

Atso Andersén muistuttaa, että vastuullisuusasiat ovat oleellinen osa eläkelaitosten sijoitustoimintaa jo nyt. Porasto on siksi vahvistanut osaamistaan ja palvelujaan tällä osa-alueella.

Lisätietoa sijoitusten kestävyysraportoinnista löytyy kevään 2024 Sijoituspäivän uutisesta.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen