Riskibudjetointi - sijoittajan allokaatiotyökalu

Finanssikriisin jälkeen riskibudjetointi ja muut riskiin perustuvat allokaatiomenetelmät kuten riskipariteetti ovat kasvattaneet suosiotaan sijoittajien keskuudessa. Riskilähtöisten allokaatiomenetelmien sovelluksista on julkaistu viime vuosina lukuisia rahoitusalan tutkimuksia, joissa vertaillaan systemaattisten riskiallokaatiomenetelmien menestystä ja riskikorjattuja tuottoja. Yhteistä näille riskibudjetointiin perustuville menetelmille on se, että allokaatioprosessissa ei allokoida ainoastaan rahaa, vaan myös riskiä.

Mitä on riskibudjetointi?

Riskibudjetoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa sijoituksia allokoidaan ja rajoitetaan sijoitusten riskin perusteella. Perinteisesti sijoitusten allokointi on pohjautunut omaisuusluokkien suhteellisiin osuuksiin sijoitussalkun kokonaismarkkina-arvosta eikä salkun riskistä. Riskibudjetoinnissa keskitytään suoraan riskien kohdentamiseen ja jakautumiseen eri sijoitusten välillä. Esimerkiksi salkussa, jossa puolet omaisuudesta on osakkeissa ja puolet korkosijoituksissa, voi jopa 90 % riskistä olla osakeriskiä tai osakejohdannaista riskiä. Riskien jakautumista mitataan tyypillisesti osuuksina salkun volatiliteetista tai tappioriskistä (Value at Risk).

Riskibudjetointi käytännössä

Instituutioiden strategiset sijoitusallokaatiot eri omaisuusluokkien välillä perustuvat instituutioiden riskinkantokykyyn ja toisaalta riskinottohalukkuuteen. Riskinottoa rajoittavat sääntelystä tulevat riski-/vakavaraisuusrajoitteet sekä instituutioiden sisäiset riskilimiitit ja tuottotavoitteet. Riskianalyysillä on siis merkittävä rooli strategisessa päätöksenteossa, joten tuntuu luonnolliselta, että myös sijoitusten allokointi pohjautuisi riskien jakamiseen eri sijoitusluokkien kesken.

Käytännön sijoitustoiminnassa riskibudjetointi etenee tyypillisesti seuraavien vaiheiden mukaisesti: 

• Määritellään salkun tavoiteltava riskitaso – esim. VaR-analyysin avulla.
• Allokoidaan omaisuus eri riskien kesken – tässä vaiheessa on oleellista määritellä, mille riskeille halutaan altistua ja missä laajuudessa. Riskiallokaation valintaan vaikuttavat mm. riskinkantokyky ja taseen rakenne.
• Seurataan jatkuvasti riskitasoja ja riskien jakautumista. Allokaatiota muutetaan, mikäli salkun riskitasot ja -jakaumat eivät vastaa riskitavoitteita.

Riskibudjetoinnin prosessi vaikuttaa siis suoraviivaiselta, mutta käytännön sovelluksissa on omat haasteensa. Seuraavassa listassa on esitetty tyypillisiä riskibudjetoinnin ongelmakohtia:

• Riskien mittauksessa käytettävien mallien ja parametrien valinta vaikuttaa oleellisesti riskilaskennan lopputuloksiin ja lopulliseen allokaatioon. (esim. VaR-laskentamenetelmän valinnalla on suuri vaikutus riskitasoihin ja jakaumiin)
• Riskimittarien arvot muuttuvat ajanjaksosta toiseen erityisesti markkinastressien aikana. Tämä johtaa helposti ns. myötäsyklisyysongelmaan; riskiin perustuva rajoitteet pakottavat myymään markkinapohjissa, kun riskitasot kasvavat markkinastressissä.  
• Käytettävät riskimittarit eivät välttämättä ole summautuvia eli esim. omaisuusluokka-kohtaisten riskien summa ei vastaa salkun kokonaisriskiä.
• Riskijakaumien tulkinta on perinteisiä markkina-arvojakaumia vaikeampaa.

Jotta riskibudjetoinnin käytännön haasteilta voitaisiin välttyä, tulisi riskien laskentamenetelmät ja toimenpiteet riskirajojen ylittyessä määritellä tarkasti. Mikäli sijoitusorganisaatiossa ei ole tarvittavia laskentatyökaluja ja resursseja riskien analysoimiseen, on sijoituksia usein järkevää allokoida ja rajoittaa perinteisesti omaisuusluokkien markkina-arvojen perusteella.

Riskibudjetointi ei yksistään tarjoa vastausta sijoitusten allokoinnin haasteisiin, mutta se auttaa ymmärtämään sijoitusten taustalla olevia riskejä ja mitoittamaan sijoitusallokaation haluttujen riskien mukaiseksi.

Perttu Hytönen (KTM) toimii LähiTapiola Varainhoito Oy:n tutkimus- ja varainhoitoyksikössä riskienhallintapäällikkönä. Hänen vastuulleen kuuluvat kvantitatiiviset markkinariskianalyysit ja salkunhoidolliset tehtävät. Perttu Hytösellä on yli 12 vuoden kokemus sijoitusalan tehtävistä. Ennen siirtymistään Middle office -toiminnon vetäjäksi Tapiola Omaisuudenhoitoon vuonna 2006 Perttu toimi riskienhallintatehtävissä Avenir Rahastoyhtiö Oy:n ja Nordea Marketsin palveluksessa. Hän on suorittanut kansainvälisen PRM-riskienhallintatutkinnon (Professional Risk Managers' International Association).

LÄHITAPIOLA VARAINHOITO OY – Kokemus. Näkemys. Menestys.

LähiTapiola Varainhoito Oy on LähiTapiola-ryhmään kuuluva näkemyksellinen varainhoitotalo. Hoidamme 8,6 miljardin euron sijoitusvarallisuutta (12/2013). Yhtiö aloitti toimintansa vuonna 2001, mutta kokemuksemme vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden hoitamisesta ulottuu 1860-luvulle.

Olemme vakavarainen suomalainen yhtiö, jolla on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Olemme globaali sijoittaja ja hoidamme suoria sijoituksia niin Euroopassa kuin USA:ssakin. Osaamisemme on palkittu useilla ulkopuolisten luokittelijoiden tunnustuksilla, mm. Morningstar, Lipper, SFR ja Prospera.

Palvelemme monipuolisesti instituutioasiakkaiden lisäksi myös muita yhteisöjä, yrityksiä sekä yksityishenkilöitä. Vastuullisuus on meille osa jokapäiväistä työtämme. Raportointimme on GIPS verifioitu.

Lue lisää: http://www.lahitapiola.fi/yritys ja www.sijoitustalous.fi