Energiakriisin ratkaisu vaatii ennätysinvestointeja

Energian hinta on noussut Euroopassa ja muualla maailmassa viime kuukausina ennätystasolle, vastaavaa ei olla nähty vuosikymmeniin. Nousussa on ollut erityisesti maakaasun ja kivihiilen hinta, ja näiden nousun seurauksena myös sähkön hinta. Suomessakin on nähty ennätyshintoja viime viikkoina erityisesti kylminä päivinä, jolloin tyypillisesti myös tuulivoiman tuotanto on alhaista tyynen sään takia. Sähkön hinnan nousuun on vaikuttanut myös vesivoiman poikkeuksellisen alhainen tuotantotaso Pohjois-Euroopassa. Pörssisähkön valinneet kuluttajat ovat yllättyneet yhtäkkisestä sähkön hinnan noususta, ja joissain tapauksissa sähkön jakeluyhtiöt ovat jopa sopimuksista poiketen tarjonneet mahdollisuutta vaihtaa sopimustyyppiä kiinteähintaiseen sopimukseen.

Hintojen nousun taustalla on monia erilaisia tekijöitä. Usein esille on nostettu ilmastotavoitteet ja niiden seurauksena käynnissä oleva kestävän energian murros. Tämä ei kuitenkaan ole päällimmäinen syy nyt nähtyyn hinnannousuun. Taustalla on useita sekä tarjontaan että kysyntään liittyviä seikkoja ja todennäköisesti kysymys on tästä johtuen väliaikaisesta ilmiöstä, jonka päättymisen ajankohtaa on kuitenkin vaikea ennakoida.

Koronapandemian alkukuukausina nähtiin historiallinen pudotus energian kulutuksessa, mikä johti useiden polttoaineiden hintojen alenemiseen ennätysalhaisille tasoille. Kysynnän paluu on kuitenkin tapahtunut paljon ennakoitua nopeammin. Tämä yhdistettynä pitkään kylmään talveen pohjoisella pallonpuoliskolla ja polttoaineiden tarjonnan hitaaseen kasvuun, ovat maakaasun ja kivihiilen hinnat nousseet uusiin ennätyksiin. Kun vielä otetaan huomioon päästöoikeuksien korkeat hinnat Euroopassa, on tämä kaikki johtanut sähkön hinnan poikkeukselliseen nousuun. Ikävä kyllä maakaasun hinnan nousu on johtanut kasvavaan kivihiilen käyttöön sähköntuotannossa ympäri maailman, mikä taas on kasvattanut päästöjä. Lisäksi investoinnit maakaasun ja öljyn tuotantoon ovat viime vuosina vähentyneet osaksi niiden hintojen suuren vaihtelun takia. Samanaikaisesti uusiutuvan energian tuotannon kasvu ei ole ollut tarpeeksi nopeaa korvatakseen poistuvaa kapasiteettia. Uusiutuvan energian tuotannon kasvu on myös osaltaan lisännyt riippuvuutta maakaasupohjaisesta energiantuotannosta erityisesti Euroopassa.

Energian hintojen nousu asettaa varjon odotetun voimakkaan talouskasvun ylle. Esimerkiksi Euroopassa yrityksille koituu haittaa energian hinnan noususta sekä suoraan tuotantokustannusten nousun että kuluttajien alhaisemman ostovoiman johdosta, kun yhä suurempi osa tuloista käytetään energiakustannuksiin. Ei ole varmaa voidaanko myöskään kokonaan välttyä inhimilliseltä kärsimykseltä, kun hintojen nousun takia varat eivät kaikilla ihmisillä riitä esimerkiksi lämmitykseen. Nämä tapahtumat ovatkin korostaneet sitä, miten yhteiskuntamme on riippuvainen energiasta ja miten haavoittuva nykyinen energiajärjestelmä on. Energiasektorille tarvitaan paljon uutta pääomaa ja toimintatapoja, jotta voimme uudistaa energian tuotannon ja jakelun niin, että se on ympäristön, yritysten että kuluttajien kannalta kestävämpää. Energiakriisin ratkaisu vaatii ennätysinvestointeja.

Pidemmällä aikavälillä on todennäköistä, että uusiutuvan energian tuotannon kasvu tulee alentamaan energian hintoja raaka-aineen (aurinko, tuuli) ollessa uusissa tuotantomuodoissa ilmaista. Lyhyellä aikavälillä sähkön hinnan nousu kuitenkin oletettavasti kiihdyttää investointitahtia sekä aurinko- että tuulivoiman tuotannossa. Toivottavasti myös poliittinen päätöksenteko tukee tätä huolehtimalla esimerkiksi lupaprosesseihin tarvittavien resurssien riittävyydestä ja energiahankkeita tukevasta lainsäädännöstä.  

Omassa uusiutuvan energian sijoitustoiminnassamme sähkön hinnan nousu näkyy parantuneina tuotto-odotuksina jo tehdyille, sekä tekeillä oleville sijoituksille. On kuitenkin syytä analysoida tilanne tarkasti ja valita ja toteuttaa investoinnit oikein, sillä hintojen palautuessa hankkeiden tulee edelleen olla tuottavia ja vastata paikallisiin pitkäaikaisiin energiatarpeisiin. Selvää on kuitenkin se, että investointitarve on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan, mikä tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia aktiiviselle sijoittajalle.

Daniel Pasternack

Toimitusjohtaja, Elite Alfred Berg

Työelämäprofessori, Hanken

www.eabgroup.fi