Syksyn sijoituspäivässä enteiltiin taantumaa

Marraskuussa Savoyssa järjestetty Sijoituspäivä keräsi 35 osanottajaa paikan päälle ja etäyhteyksien ääreen.

Ravintola Savoyssa 10.11.2022 pidetyssä Sijoituspäivässä ennustettiin taantumaa vuodelle 2023. Nousevat korot tuovat mahdollisuuksia ja haasteita sijoitusmarkkinoille.

Ensi vuoden näkymistä alusti Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman. Hänen mielestään inflaatiosta aiheutuu tällä hetkellä suurin riski euroalueen talouteen.

”Talouden kasvuluvuilla ei ole ensi vuonna kovinkaan suurta merkitystä, inflaatiolla on. Ensi vuonna inflaatio pysyy vielä korkeana, mutta vuonna 2024 arvioin sen jo hidastuvan. Euroopassa inflaatiota ylläpitää energian hinta, Yhdysvalloissa kulutustavaroiden hinnat.”

”Vuodet 2023 ja 2024 näyttäisivät olevan Euroopassa talouskasvun osalta miinusmerkkisiä. Taantumasta tuskin kuitenkaan pudotaan lamaan. USA:n suhteen olen edelleen aika optimistinen. Inflaatio laskee siellä nopeammin kuin Euroopassa”, Schauman uskoo

Markkinakorkojen nousun Schauman arvioi jatkuvat ensi kesään saakka. Vuoden 2023 lopulla voitaisiin hänen mukaansa nähdä ehkä ensimmäisiä koronlaskuja.

Lähes kaikki ekonomistit ovat yhtä mieltä siitä, että asuntomarkkinoilla koittaa hiljaisempi jakso. Schaumanin mielestä tämä voi olla pääkaupunkiseudulla hyväkin asia.
 

Heidi Schauman arvioi korkojen nousun jatkuvan vielä puolisen vuotta, jonka jälkeen ne saavuttaisivat huippunsa.

ORSA:ssa huomioitava kaikki riskit

Finanssivalvonta (Fiva) teki keväällä 2022 teema-arvion isoimpien vakuutuslaitosten riski- ja vakavaraisuusarvioista (ORSA). Yli 50 laitosta käsittäneessä tarkastelussa Fiva keskittyi sijoitusriskien hallintaan, sillä sijoitustoiminta on vakuutuslaitosten keskeisin riskilähde.

Riskiasiantuntija Mika Arala kertoi teema-arvion havainnoista ja kehotti kiinnittämään huomiota myös vakavaraisuuslaskennan ulkopuolisiin riskeihin ja laatimaan stressiskenaariot huolella.

”Riski- ja vakavaraisuusarvio on hyvin tärkeä työkalu hallituksen ja toimivan johdon strategisessa päätöksenteossa. Osa vakuutuslaitoksista arvioi osaa sijoitusriskeistään myös muissa dokumenteissa kuten sijoitussuunnitelmassa. Mikäli oleellisia riskejä on kuvattu muualla, tulisi riski- ja vakavaraisuusarvion koota ne kaikki yhteen. Muuten kokonaiskuva riskeistä voi jäädä epämääräiseksi hallituksen jäsenille. Kuvaus riskeistä tulisi tehdä myös sanallisesti, ei pelkästään numeerisessa muodossa”, Arala painottaa.

”Kuvaus riskeistä tulisi tehdä myös sanallisesti, ei pelkästään numeerisessa muodossa.”

Finanssivalvonnan mukaan eniten kehitystarpeita löytyy sijoitusstrategian kuvaamisesta yleisellä tasolla, sijoitusriskien tarkemmasta avaamisesta ja taseen korkoriskin käsittelystä. Ilmasto- ja kestävyysriskien arviointia tulee jatkossa parantaa, vaikka tällä hetkellä ympäristöriskien arviointi on sääntelyn edellyttämällä tasolla.

”Vakuutuslaitoksen koolla oli selvä vaikutus riski- ja vakavaraisuusarvion laatuun. Isommilla resursseilla saavutettiin parempi taso riskiarvioissa.”

Arala muistutti ulkoistamisen vaaroista riski- ja vakavaraisuusarvioita laadittaessa. Vaikka arvion laatiminen olisi ulkoistettu, tulee hallituksen ymmärtää riski- ja vakavaraisuusarvion sisältö.

Arala pitää vakavaraisuuden ohjausmallia, niin sanottua liikennevalomallia, hyödyllisenä välineenä riskien hallitsemisessa erityisesti haastavassa toimintaympäristössä. Eläkelaitoksella tulisi olla suunnitelma, jolla se varmistaa toiminnan jatkumisen yli epäsuotuisan tilanteen.

”Mikäli suunnitelmassa riskiä pienennetään sijoituksia myymällä, tulee arvioida epäsuotuisan sijoitusympäristön vaikutus sekä likviditeettiin että kyseisen sijoitusluokan arvoon ja kaupankäynnin mahdollisuuksiin. Mikäli riskien vähentämisessä käytetään johdannaisia, tulee suunnitelmaan liittää kuvaus käytetyistä johdannaisinstrumenteista ja -strategioista”, Arala ohjeistaa.

”Korkean vakavaraisuuden tuomaan turvaa ei kannata ylikorostaa. Riskiarviossa tulisikin arvioida likviditeettiriskiä, joka voi syntyä sijoitusvarallisuuden rahaksi muutettavuuden tai maksutulossa tapahtuvien muutosten kautta. On pohdittava, miten eläkelaitoksen likviditeetti kestää pitkittyneen epäsuotuisan toimintaympäristön, jossa sekä sijoitusympäristö että maksutulon kehitys ovat negatiivisia.”

Merimieseläkekassa myy kiinteistöjään

Merimieseläkekassan (MEK) toimitusjohtaja Jari Puhakka esitteli 5 200 vakuutetun eläkekassan strategista allokaatiota. MEKillä on historiastaan johtuen isot kiinteistösijoitukset. Viime aikoina suuri epälikvidien sijoitusten määrä on ollut tuottojen kannalta hyvä, mutta nyt sijoitusallokaatiota ollaan muuttamassa.

”Salkussamme on ollut epälikvidejä sijoituksia korkeimmillaan kaksi kolmasosaa. Onnistuneet ajoitukset ovat johtaneet meillä merkittävään ylituottoon työeläkeyhtiöihin verrattuna. Ylituoton myötä vakavaraisuusasteemme on kohonnut, ja on yli 50 prosenttia korkeampi kuin työeläkeyhtiöillä keskimäärin.”

”Haasteena on luonnollisesti likviditeetti, joka mahdollistaisi vakavaraisuuden riittävän hyödyntämisen stressitilanteissa. Tällainen stressitilanne oli esimerkiksi koronakriisi, jolloin meillä oli käynnissä paljon kiinteistöhankkeita ja samaan aikaan vakuutusmaksutulomme putosivat matkustajalaivojen pysähtymisen vuoksi 20 prosentilla. Riskinämme on myös valtion 29 prosentin rahoitusosuus vakuutusmaksuistamme”, Puhakka kuvailee.

”Vakuutusmaksutulomme putosivat 20 prosentilla.”

Merimieseläkekassan sijoitussalkku on vajaat 1,4 miljardia euroa. Siitä kiinteistösijoitusten osuus on 24 prosenttia ja muiden reaalisijoitusten yhdeksän prosenttia. Listatuissa ja listaamattomissa osakkeissa on 49 prosenttia varallisuudesta. Loput on sijoitettu erilaisiin lainoihin. Epälikvidejä sijoituksia kassalla on kaikkiaan 63 prosenttia kaikista sijoituksista.

”Aiomme jatkaa likvidin salkun kasvattamista. Olemme jo ostaneet lisää likvidejä korkoja ja osakkeita”, Puhakka kertoo.

MEK on huomioinut Finanssivalvonnan ohjeet riski- ja vakavaraisuusarvion laadinnassa. Riski- ja vakavaraisuusarvioon on lisätty muun muassa sijoitusstrategia, vakavaraisuuden liikennevalot eli hälytystasot ja niihin reagointi, epälikvidien sijoitusten 15 prosentin suhdannekorjaus, lyhyen aikavälin skenaarioanalyysi ja kestävyysriskit. Tietoturvariskienkin osuutta on nostettu.

”Analyysi kestävyysriskeistä, mukaan lukien ilmastoriskit, laadittiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. Analyysin laativat varainhoitajat.”

Merimieseläkekassan taseesta 6,5 prosenttia on metsissä.

”Metsät ovat tällä hetkellä erittäin likvidi omistus. Metsillä on kova kysyntä ja metsäpalstojen myynti on tarvittaessa helppoa ja nopeaa”, Puhakka sanoo.

Toimialastaan johtuen Merimieseläkekassan yhtenä riskinä on vakuutettujen määrän väheneminen. Varustamo voi siirtää aluksiaan toisen maan lipun alle, jolloin työntekijöiden eläkevakuutus Suomessa päättyy. Uutena sijoituskohteen MEKissä on mietitty alusrahoitusta eli infrasijoittamista.

”Merenkulussa on isot vaateet vihreälle siirtymälle. Varustamoiden pitää löytää rahoitus ympäristöystävällisemmille aluksille. Me voisimme kenties olla jollain tavalla mukana tässä rahoituksessa. Idean toteutuminen vaatii kuitenkin vielä keskusteluja useiden tahojen, myös valtion, kanssa.”

”Itse olisin tällä hetkellä varovainen sijoittamaan kiinteistörahastoihin.”

Päänvaivaa kassalle aiheuttaa kiinteistöjen ylläpito- ja hoitokustannusten ennätysmäisen nopea nousu. Kulujen kasvua ei saada kovin helposti siirrettyä vuokriin.

”Korkojen nousu vaikuttaa kiinteistöjen hinnoitteluun sekä kohonneina lainanhoitokustannuksina että tuottovaateen noston kautta, mikä laskee kiinteistöjen markkina-arvoa. Kiinteistöjen tuotto-odotukset laskevat viiden vuoden aikana 4 prosentista 2,5 prosenttiin. Itse olisin tällä hetkellä varovainen sijoittamaan kiinteistörahastoihin.”
 

Jari Puhakka kertoi, että Merimieseläkekassassa on kehitetty riski- ja vakavaraisuusarvion laadintaa. Riskiskenaario-osuutta on laajennettu. Analyysi kestävyys- ja ilmastoriskeistä laadittiin tänä vuonna ensimmäisen kerran.

Koroissa valoa?

Aktia Pankin sijoitusjohtaja Juuso Rantala näki korkomarkkinoilla valon pilkahduksia pitkän kaamoksen jälkeen.

”Korkoihin sijoittamisen vaihtoehto on nyt todellinen. Esimerkiksi useimpien valtionlainojen korot ovat nousseet nopeasti.”

Rantala toivoi, että inflaatio saataisiin talttumaan mahdollisimman nopeasti. 5–10 vuoden inflaatio-odotukseksi Aktia näkee Euroopassa 2,4–3,1 prosenttia.

Euroopan talouden kehitystä tukee Rantalan mielestä vahvassa kunnossa oleva pankkisektori. Korkojen nousun myötä korkokatteetkin nousevat ja pankkien tuloksentekokyky on vahvaa.

Sijoituspäivässä puhuivat myös aktuaarijohtaja Lauri Ojala Porastosta ja salkunhoitaja Petter Langenskiöld Zenito Oy:stä.

Langenskiöld pohti, mitä seuraa siitä, että länsimaiset taloudet ovat lisänneet valtavasti setelirahoitusta eli rahan määrää markkinoilla. Langenskiöld ei usko pitkien korkojen nousevan yli neljän prosentin, sillä eurooppalaiset valtiot eivät pystyisi sen jälkeen enää kantamaan isoksi kasvanutta velkataakkaansa. Langenskiöldkin painotti, että inflaatio pitää saada hoidettua mahdollisimman nopeasti pois päiväjärjestyksestä.

Lauri Ojala kertoi, kuinka työntekijän eläkelain (TyEL) rahoitussäännösten muutokset vaikuttavat käytännössä eläkelaitosten vastuuvelkaan ja vakavaraisuuteen.

Sijoituspäivän esitysmateriaalit ja tallenteet voi tilata Jäsensivut-osiosta.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen