Kevätseminaarissa tähyttiin tulevaan ja viihdyttiin yhdessä

Ensimmäisen päivän seminaariosuudessa Hotelli Virussa käsiteltiin yhteiskunnan megatrendien vaikutusta eläkejärjestelmään. Kevätseminaarissa oli mukana 140 osanottajaa.

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Eläkesäätiöyhdistys järjesti perinteisen Kevätseminaarin 18.–19. toukokuuta Tallinnassa. Kolmen vuoden seminaaritauon jälkeen osanottajien hymyt loistivat kilpaa kevätauringon kanssa.

Maailmanpoliittinen tilanne leimasi ensimmäisen seminaaripäivän ohjelmaa. Katseet suunnattiin tulevaan ja pohdittiin, kuinka työeläkejärjestelmä selviää tulevaisuuden haasteista.

Eläkesäätiöyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pasi Strömberg avasi seminaarin ja kiitteli uutta eläkesäätiö- ja vakuutuskassalakia

”Uusi laki tarjoaa nyt aidon mahdollisuuden uusien eläkekassojen ja -säätiöiden perustamiseen. Yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sujui lain valmistelussa hyvin ja haluankin antaa ministeriön virkamiehille ison kiitoksen hyvästä yhteistyöstä.”

Strömberg maalaili tähänastisen kehityksen perusteella tulevaisuutta, jossa hetken päästä työeläketurvaa hoitaisi vain kaksi työeläkeyhtiötä, Keva ja lukuisia eläkekassoja ja -säätiöitä.

”Eläkekassat ja -säätiöt eivät todellakaan ole auringonlaskun ala. Olen ylpeä joukostamme. Keskinäinen yhteistyömme on tiivistynyt entisestään viime vuosina”, Strömberg iloitsee.

Pasi Strömberg lupaa, että Eläkesäätiöyhdistyksen 60-vuotista taivalta juhlitaan syksyllä rennosti ilman pönötystä.

Asiantuntijankin päätä huimaa

Ensimmäinen kevätseminaaripäivä oli historiallinen, sillä samana aamuna Suomi jätti jäsenyyshakemuksensa Natoon.

”Tämä on hyvä päivä Suomen turvallisuudelle, länsimaisille arvoille ja demokratialle, vaikkei vielä juhlan aika olekaan”, kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarmo Limnéll tiivisti.

Hän sanoo asioiden edenneen kevään aikana niin nopeasti, että asiantuntijankin päätä huimaa.

”Tämä on hyvä päivä Suomen turvallisuudelle, länsimaisille arvoille ja demokratialle.”

Turvallista maailmaa pitää Limnéllin mukaan tavoitella kaikin keinoin. Se on tärkeää kansalaisille, mutta myös elinkeinoelämälle ja Suomen eläkejärjestelmän kestävyydelle.

Limnéll muistuttaa, että digitaalista maailmaa ei voi erottaa fyysisestä maailmasta. Kybermaailma toimii taustalla lähes kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa energiantuotannosta rahaliikenteeseen.

”Jokainen yritys on nykyään myös digitaalinen yritys. Rikollisuus ja sodankäynti siirtyvät koko ajan enemmän kybermaailmaan”, Limnéll sanoo.

”Esimerkiksi Kiinan kyberhyökkäykset Nato-maihin ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisten kuukausien aikana. Suomessakin on nyt syytä varautua Venäjän kyberhyökkäyksiin vastatoimena kiristyville sanktioille. Yritysten ja muidenkin organisaatioiden on varmistettava toiminnan jatkuvuus kyberhyökkäyksen varalta. Kyberturvallisuus onkin otettava kiinteäksi osaksi jokaisen yrityksen johtamisjärjestelmää”, Limnéll painottaa.

Jarmo Limnéll on varma, että suomalaiset pärjäävät hyvin muuttuneessakin turvallisuusympäristössä. ”Kansallinen yhtenäisyys on tärkeää. Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka, sanoi jo marsalkka Mannerheim.”

Nuoret näyttävät suunnan

E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila kertoi, kuinka nuorten arvot ovat muuttuneet. Viime vuonna toteutetun Nuorisobarometrin mukaan nuoret eivät pidä talouskasvua kovin merkityksellisenä asiana yhteiskunnalle tai omalle hyvinvoinnilleen.

”Nuoret pitivät yhteiskunnan tärkeimpinä tukipilareina ihmisoikeuksia, demokratiaa, luonnon monimuotoisuutta ja eläinten oikeuksia.”

”15–29-vuotiaat nuoret pitivät yhteiskunnan tärkeimpinä tukipilareina ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Yli puolet vastanneista nosti myös luonnon monimuotoisuuden ja eläinten oikeudet tärkeimpien asioiden joukkoon. Alle viidennes vastanneista piti talouskasvua tavoiteltavana. Omassa elämässään nykynuoretkin toivovat saavuttavansa varsin tavallisia asioita, kuten oman perheen, hyvän kodin ja hyvän työpaikan”, Jutila tiivistää.

Merkityksellisyyden kaipuu näkyy selvästi nuorten työelämään liittyvissä toiveissa. Työelämän paineet huolettavat osaa nuorista. Menestymispaineita syntyy julkisuudesta ja mielipidevaikuttajien kautta.

”Mielikuvat työelämästä ovat monella nuorelle kielteisiä. Huomatuksi tuleminen työelämässä on monen nuoren huoli. Vähemmistöryhmillä on työelämässä erityisen vaikeaa ja syrjintäkokemukset ovat yleisiä. Nuoret kaipaavatkin lisätukea oman osaamisensa hahmottamiseen ja tiiviimpää työelämäyhteistyötä opintojen aikana. Näihin toiveisiin yhteiskunnan kannattaa vastata”, Jutila kannustaa.

 

Karina Jutila kehottaa ottamaan nuorten huolet vakavasti. ”Työelämään tulisi perehdyttää opintojen aikana nykyistä paremmin, jotta nuorille syntyisi realistinen käsitys työelämästä.”

Eläkejärjestelmä odottaa päätöksiä

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto valotti eläkejärjestelmän tulevaisuutta vuosikymmenien päähän. Juuri tällä hetkellä eletään rahoituksen osalta melko seesteistä aikaa, mutta sen ei pitäisi antaa hämätä.

”Nykyisellä väestökehityksellä ja talouden perusskenaariolla tämänhetkinen eläkevakuutusmaksujen taso riittäisi vuoteen 2050 asti. Jos eläkejärjestelmää ei muuteta, nousevat eläkevakuutusmaksut kuitenkin sen jälkeen nopeasti 25 prosentista yli 31 prosenttiin”, Kautto kertoo.

”Syntyvyyden väheneminen on ennusteessa merkittävä epävarmuustekijä. Eliniän pidentyminen osataan sen sijaan ennakoida hyvin. Maahanmuutto ei ole ihmelääke rahoitukseen, koska siitä syntyy myös maksuvelvoitteita tulevaisuuteen.”

Parin vuoden pandemia ei vaikuttanut eläkkeiden rahoituspohjaan. Pidempiaikainen talouskasvun hyytyminen ja huoltosuhteen heikentyminen sen sijaan vaikuttavat. Varautumisessa työikäisten ja eläkeläisten suhteen muuttumiseen ollaan Kauton mukaan realistisella tiellä.

”Pitää muistaa, että Suomessa on Euroopan heikoin väestörakenne huoltosuhteen näkökulmasta. Heikkenevä elatussuhde tuottaa ison haasteen työeläkejärjestelmän rahoitukseen.”

Eläkevakuutusmaksujen nostopaine on siirtynyt pidemmälle tulevaisuuteen johtuen ennakoitua paremmasta talouskehityksestä ja sijoitusten hyvistä tuotoista.

”Herkkyyslaskelmissa sijoitustuottojen merkitys suuri. Pitkällä aikavälillä olisi mahdollista poistaa
merkittävä osa maksupaineesta, mikäli eläkevaroille saataisiin parempaa tuottoa.”

”Nousevia vakuutusmaksuja ei pidä jättää pelkästään tulevan sukupolven harteille.”

Tärkein kysymys Kauton mielestä on se, aloitetaanko tulevaisuuden muutoksiin varautuminen nyt, viiden vuoden päästä vai ei koskaan. Hän muistuttaa, että jos vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistuksia ei olisi tehty, olisivat työeläkevakuutusmaksut nyt 47 prosenttia palkkasummasta.

”Tulevaisuuden nousevia vakuutusmaksuja ei pidä jättää pelkästään tulevan sukupolven harteille. Päätökset eläkejärjestelmän uudistamisesta pitäisi tehdä nyt, kun tilanne on vielä vakaa”, Kautto näkee.

 

Mikko Kauton mielestä olisi hyvä löytää keinoja, joilla eläkerahastojen tuottoja parannettaisiin. Näin vähennettäisiin eläkemaksujen korotuspaineita.

Viron inflaatio laukkaa

Suomen Viron suurlähettiläs Timo Kantola pistäytyi seminaariyleisön tentattavana ensimmäisen seminaaripäivän päätteeksi. Eläkeasiantuntijoita kiinnosti se, kuinka eläkerahastojen vapauttaminen ihmisten vapaaseen käyttöön kaksi vuotta sitten muutti Viron eläketurvaa.

”EU:n määritelmässä toiseen pilariin kuuluvien eläkerahastojen vapauttaminen johtui siitä, että kollektiivisesti hoidettujen rahastojen tuotto oli erittäin heikko. Erityisesti konservatiivipuolue oli sitä mieltä, että ihmiset pystyvät saamaan eläkevaroilleen itse paremman tuoton kuin mitä pankit ovat saaneet”, Kantola kertoo.

Kaikkia eläkesäästöjä rahastojen vapautus ei kuitenkaan koskenut. Ensimmäiseen pilariin kuuluu kansaneläke, jonne suurin osa virolaisten työntekijöiden maksamasta 20 prosentin sosiaaliturvamaksusta ohjataan.

Kansalaiset ovat viime vuodesta lähtien saaneet nostaa eläkesäästöjään 4,5 miljardin euron edestä. Noin puolet säästöistä aiotaan nostaa. Tästä voi Kantolan mukaan seurata vakavia ongelmia eläkeläisten toimeentuloon tulevina vuosikymmeninä.

Miljardien eläkevarojen vapautuminen kulutukseen on ollut yhtenä syynä siihen, että Viron nykyinen 19 prosentin inflaatio on EU-maiden korkein. Suurempana syynä inflaatioon on toki Venäjän käymä sota. Korkeasta inflaatiosta johtuen Kantola arvioi Viron bruttokansantuotteen kasvun jäävän tänä vuonna miinukselle.

 

Timo Kantola kertoi, että virolaisten solidaarisuus Ukrainaa kohtaan on valtavaa. Veljeskansaa halutaan tukea kaikin mahdollisin keinoin.

 

Päivällispöydän ääressä jatkettiin seminaarikeskusteluja ja päivitettiin kuulumiset pitkästä aikaa.

Liuta lakimuutoksia valmisteilla

Toisen seminaaripäivän ohjelma järjestettiin luovassa ympäristössä, valokuvataidekeskus Fotografiskassa. Päivän aluksi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Heli Backman kertoi työeläkejärjestelmään valmisteilla olevista muutoksista. Hän painotti eläkelaitosten varautumisen tärkeyttä.

”Nyt on erittäin tärkeää laittaa varautumissuunnitelmat kuntoon. Eläkkeet pitää pystyä maksamaan myös poikkeusoloissa. Onkin turvattava ohjelmistojen toiminta ja henkilöstön saanti työpaikalle”, Backman painottaa.

STM on purkamassa työkyvyttömyyseläkeläisten kannustinloukkua töiden vastaanottamisen osalta. Ministeriössä on kehitetty niin sanottu lineaarinen malli osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työskentelyyn. Jatkossa tienaamisrajan yli menevä euro vähentää työkyvyttömyyseläkettä enää 40 senttiä. Uudistus ei Backmanin mukaan välttämättä ehdi tälle hallituskaudelle ja sen voimaantulo mennee vuoden 2025 alkuun.

Työeläkekuntoutukseen on tulossa muutos, jonka jälkeen kuntoutuksen piiriin pääseminen on työuran alkuvaiheessa tai pidempään työelämästä poissa olleille hieman helpompaa. Kuntoutuksen edellytyksenä oleva ”työelämään vakiintuminen” edellyttää lakimuutoksen jälkeen työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita 36 kuukauden ajalta. Nykyisessä laissa on määrätty ansioiden alarajaksi edellisten viiden vuoden ajalta vähintään 37 725 euroa. Jatkossa eurorajaa ei olisi.

Yrittäjän eläkelakia tarkennetaan YEL-työtulon määrittämisen osalta. Jatkossa työeläkelaitosten olisi tarkistettava YEL-työtulon lainmukaisuus kolmen vuoden välein. Tavoitteena on saada yrittäjien YEL-työtulo vastaavaan nykyistä paremmin sitä palkkaa, jota kyseisellä toimialalla palkansaajille maksetaan. YEL-muutos tullee voimaan ensi vuoden alussa.

Muina asioita ministeriö selvittää vakuutusyhtiöiden ja työeläkelaitosten ulkoistamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka ovat erityisen tärkeitä eläkesäätiöille ja -kassoille.

 

Heli Backman on tyytyväinen, että eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain uudistus saatiin voimaan kuluvan vuoden alussa. Joitain lakiin jääneitä viittausvirheitä korjataan vielä tänä vuonna.

”Ole iloinen aloittelija”

Lakituokion jälkeen futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen laittoi innostavalla esityksellään seminaariväen ajattelemaan työelämää uudella tavalla. Vanhojen käytäntöjen muuttaminen ja uuden opettelu voikin lisätä työn iloa.

”Useammissa tutkimuksissa on todettu, että ihminen on parhaimmillaan, kun hän opettelee jotakin uutta taitoa, oli se sitten työtehtävä tai harrastus. Kannattaakin nauttia siitä ajasta, kun jokin asia on uutta ja innostavaa. Paras hetki oppia uutta on silloin, kun on ihan pihalla. Uuteen työtehtävään perehtyvät ihmiset ovat huolellisia ja tekevät vähemmän virheitä kuin kyseiseen työhön rutinoituneet henkilöt. Ole siis iloinen aloittelija”, Pölönen kannusti.

 

Perttu Pölönen kehotti suhtautumaan työelämän ja työtehtävien muuttumiseen innostuneesti. Uuden oppiminen tuo paljon iloa niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Paneeli kiitteli yhtenäisyyttä

Seminaarin paneelissa käsiteltiin eläkesäätiöiden ja eläkekassojen asemaa tulevaisuuden eläkejärjestelmässä. Eläkesäätiöiden ja -kassojen tulevaisuus nähtiin uuden lain eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain ansiosta valoisaksi.

Poraston yliaktuaari Lauri Ojala muistutti, että omasta eläkekassasta tai -säätiöstä on usein taloudellista hyötyä yritykselle.

”Eläkelaitoksen tasetta pystyy käyttämään yrityksen taloudellisena puskurina. Myös eläkevakuutusmaksut omassa eläkelaitoksessa ovat usein työeläkeyhtiöitä edullisemmat. Eläkesäätiön hoitaminen vie lopulta aika vähän yrityksen henkilöresursseja, koska monia asioita voi ulkoistaa”, Ojala tiivistää.

Yleisradion Eläkesäätiön toimitusjohtaja Topi Piela sanoi, ettei Yleisradiolla olisi varaa ulkoistaa työeläkkeiden hoitoa työeläkeyhtiöille.

”Omassa eläkelaitoksessamme pystymme hoitamaan työeläketurvan kustannustehokkaasti ja sijoitusten tuotot ovat olleet vähintään yhtä hyvät kuin työeläkejärjestelmässä keskimäärin. Henkilökohtainen palvelumme koetaan Yleisradiossa myös tärkeäksi. Lisäksi pystymme reagoimaan nopeammin työkyvyttömyystapauksiin, mikä on työnantajan ja työntekijän etu”, Piela kiteyttää eläkesäätiön hyvät puolet.

Eläkekassa Verson hallituksen puheenjohtaja Annukka Kimmo pitää taloutta metsäalan oman eläkekassan ykkösasiana.

”Työantajat saavat työntekijöiden eläketurvan edullisemmin oman eläkekassan kautta. Kaikki päätöksenteko on omissa käsissämme, jolloin kassa tuntuu niin työnantajien kuin työntekijöidenkin kannalta läheiseltä.”

Kimmo pitää pieniin työeläkelaitoksiin kohdistuvaa byrokratiaa sääntelyn ja valvonnan osalta kohtuuttomana. Samoilla linjoilla on myös Piela.

”Suurin osa siitä ajasta, mikä menee valtavasta sääntelystä seuraavaan raportointiin, pitäisi käyttää sijoitustoiminnan suunnitteluun. Näin saisimme parannettuja tuottoja entisestään. Viranomaisten suunnasta tuleva byrokratia on ollut minulle nykyisessä työssäni suurin yllätys”, Piela sanoo

”Ulkoistaminen on kustannustehokkaan toiminnan kannalta todella tärkeää.”

Paneelissa oltiin huolissaan siitä, että Finanssivalvonnan aikaisempaa tiukempi linjaus asiantuntijatehtävien ulkoistamisesta hankaloittaa eläkekassojen ja -säätiöiden toimintaa.

”Ulkoistaminen on meille kustannustehokkaan toiminnan kannalta todella tärkeää. Ulkoistamisen avulla olemme pystyneet luomaan vahvaa osaamista palveluntarjoajayhtiöihin ja myös säätiöiden sisälle. Ulkoistaminen ammattitaitoisten palveluntarjoajien kanssa toimii erittäin hyvin”, Piela painottaa.

Annukka Kimmo on samaa mieltä.

”On tärkeää, että palveluntarjoajilla on sellaista tietoa ja osaamista, johon voimme eläkekassojen hallituksissa luottaa. Versollekin ulkoistamisen jatkuminen nykymuodossaan on elintärkeää.”

Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Toropainen kertoo, että Eläkesäätiöyhdistys on jo nostanut ulkoistamisasian edunvalvontansa kärkeen.

”Työnjako eläkesäätiöiden ja -kassojen ja palveluntarjoajien välillä toimii nyt hyvin. Olemme kertoneet Finanssivalvonnalle, että ei kannata korjata sellaista asiaa, joka ei ole rikki.”

 

Timo Toropainen (vas.), Lauri Ojala, Annukka Kimmo ja Topi Piela korostivat paneelissa yhteisöllisyyden merkitystä eläkesäätiö- ja eläkekassakentässä. Tiiviistä yhteistyöstä saadaan taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja alan edunvalvontakin on helpompaa.

”Mieletön tunne tavata kollegoja”

Sandvik Eläkesäätiö talouspäällikkö Anne Salmisen osallistui kevätseminaariin ensimmäisen kerran kuusi vuotta sitten. Pitkä tauko teki tämän kevään seminaarista entistäkin mieluisamman.

”Oli aivan mahtavaa nähdä pitkästä aikaa kollegoja kasvotusten. Seminaarirutiini oli selvästi ruosteessa, kun kotoa lähtiessä unohdin pakata joitain tavaroita”, Salminen nauraa.

Verkostoitumisen ja tuttujen kollegojen kanssa juttelun lisäksi Salminen piti myös seminaariohjelmaa hyvänä ja kattavana.

”Perttu Pölönen nousi suosikikseni. Hän puhui ihan muuta kuin perinteistä lakiasiaa. Työelämässä ja muussakin elämässä on hyvä muistaa Pölösen neuvo suhtautua uusiin asioihin avoimin mielin. Silloin voimme oppia jotain uutta.”

Mandatum Life Palvelujen senior financial manager Tuija Ihanamäki oli ensimmäistä kertaa mukana kevätseminaarissa. Hän piti seminaarin kaikkia luentoja laadukkaina ja ajankohtaisina.

”E2 Tutkimuksen johtajan Karina Jutilan esitys vallitsevista megatrendeistä ja nuorten näkemyksistä tulevaisuuden osalta oli kiinnostavin. Eläkesäätiöidenkin tulee toiminnassaan huomioida nuorten ajattelutavan muutos”, Ihanamäki painottaa.

Kevätseminaarin ensikertalainen toivoo, että verkostoitumista osanottajien kesken voitaisiin toteuttaa myös pienemmissä ryhmissä esimerkiksi ryhmäkeskustelujen muodossa. Silloin uusien ihmisten olisi helpompi oppia tuntemaan muita eläkesäätiöpiirin kollegoja.

 

Tuija Ihanamäki (vas.) ja Anne Salminen lähtivät seminaarireissuun Tampereelta. Heidän mielestään on hyvä, että kevätseminaareissa käsitellään yhteiskunnan ilmiöitä ja tulevaisuuden trendejä laajemmasta näkökulmasta. Lakitietoutta voi jakaa muissa koulutuksissa.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

 

Seminaarin päätteeksi järjestettiin opastettu kiertokävely valokuvataidekeskus Fotografiskan näyttelyihin, joissa lemmikkieläimet olivat keskeisessä osassa. Teokset saivat monet suut hymyyn.