Eläkesäätiöyhdistyksen seminaarissa maalattiin isoa kuvaa

Yhdessäolo ja ajatusten vaihto kollegojen kanssa on oleellinen osa kevätseminaareja. Seminaariosuuden päätyttyä uusia tuttavuuksia solmittiin Tukholman edustan saaristoristeilyllä.
 

Eläkesäätiöyhdistyksen kevätseminaarissa maalattiin isoa kuvaa taloudesta ja kuultiin eläkejärjestelmään tekeillä olevista muutoksista.

Perinteinen kevätseminaari suuntautui tällä kertaa 150 osanottajan voimin Tukholmaan. Seminaariosuus alkoi Eteläsatamassa hyvissä ajoin ennen laivan lähtöä.

Seminaarin ensimmäinen puhuja, Suomen pankin pääjohtaja ja presidenttiehdokas Olli Rehn hahmotteli talouden kehitystä Euroopan epävakaassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Venäjän käymä sota voi johtaa toisen kylmän sodan alkuun. Maailman jakautuminen kahteen blokkiin ei olisi pienten valtioiden edun mukaista. Kriisin aikana vakaan eurovaluutan edut ovat korostuneet nimenomaan Suomessa, Rehn pohti puheessaan.

Epävarmuus tulevasta hidastaa talouden elpymistä. Euroopan keskuspankki ennustaa euroalueen kasvuksi kuluvalle vuodelle 1,0 prosenttia. Vuosille 2024 ja 2025 kasvuksi ennustetaan 1,6 prosenttia.

– Inflaatio on edelleen aivan liian nopeaa. Ruoan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio pysynee tänäkin vuonna vielä 4,5 prosentin tasolla, kun euroalueen tavoite on kaksi prosenttia.

Rehnin arvion mukaan Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkojaan vielä loppuvuonnakin. Toukokuun lopussa pankeille maksettava talletuskorko oli 3,25 prosenttia. Kesäkuun kokouksessa EKP nosti sen 3,50 prosenttiin. Koronnostojen tavoitteena on hillitä kansalaisten ostovoimaa heikentävää inflaatiota.

”Suomen musta piste on julkisen talouden velkaantuminen.”

Suomen taloudessa Rehn pitää erityisenä valopilkkuna työllisyysasteen pysymistä korkeana. Taantuman hän odottaa jäävän lyhytaikaiseksi.

– Suomen musta piste on julkisen talouden velkaantuminen. Velkamme on kaksinkertaistunut 15 vuodessa ja on nyt yli 70 prosenttia bruttokansatuotteesta, kun se esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on alle 40 prosenttia. Uudella hallituksella ei ole enää varaa rahaa on -mentaliteettiin, Rehn varoittaa.

Vuonna 2017 tehdyn eläkeuudistuksen Olli Rehn näkee melkeinpä ainoana onnistuneena uudistuksena, jolla yhteiskunta varautuu väestön ikääntymiseen. Eläkejärjestelmä on hänen mielestään kokonaisuudessaan hyvässä kunnossa.
 

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mielestä Suomen talous saadaan nousuun tukeutumalla tutkimukseen, koulutukseen ja yrittäjyyteen. Julkinen talous vaatii pitkäjänteisen tasapainottamisohjelman.

Olli Rehnin talouskatsauksen jälkeen Eläkesäätiöyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Hannu Hokka
nosti esille muutaman eläkesäätiöille ja -kassoille merkittävän ajankohtaisen asian, joista palvelujen ulkoistaminen on tänä vuonna edunvalvonnan kannalta keskeisin.

Hokka korosti, että palvelujen ulkoistaminen ammattitaitoisille palveluntarjoajille tehostaa eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintaa ja on niille elintärkeä asia jatkossakin. Hän toivoo, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä sallii ulkoistamismahdollisuuksien säilyvän nykyisellään.

Toiseksi merkittäväksi edunvalvonta-asiaksi ja eläkesäätiöiden ja -kassojen toiminnan uhkaksi Hokka näkee kansainvälisen IFRS-tilinpäätöskäytännön, joka vaikeuttaa kannansiirtoja eläkelaitosten välillä ja kohtelee pieniä eläkelaitoksia epätasa-arvoisesti.

– Erityisen hienoa kaikkien haasteiden keskellä on kuitenkin se, että Eläkesäätiöyhdistysten jäsenten keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt entisestään, Hokka iloitsee.
 

Merja Ylä-Anttila painotti, että median pitää tarjota uutisten lisäksi paljon muutakin, jotta se pystyy vahvistamaan kansan yhtenäisyyttä.

Yleisradio on osa kriisivalmiutta

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila avasi esityksensä kiinnostavasti kertomalla, että Yleisradion strategiassa keskeisessä osassa on ihmisten arvostaminen ja heistä välittäminen, siis rakkaus.

– Välittäminen toisista ihmisistä on hyvä juttu ja tätä tarkoitusta toteuttavat erinomaisesti myös eläkesäätiöt, Ylä-Anttila sanoo.

Ylä-Anttila painottaa, että Yleisradion toiminta on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Tämän kertoo myös se, että Yleisradioon on kohdistunut viimeisen vuoden aikana palvelunestohyökkäyksiä.

– Tarjolla oleva luotettava tieto, laadukas media ja yleinen sivistys tukevat kriisinkestävyyttä ja ovat paras vastavoima informaatiovaikuttamiselle. Vahvasta asemastamme kertoo se, että 85 prosenttia suomalaisista luottaa Ylen välittämään tietoon. Tämä luottamus on pitänyt ansaita hyvän sään aikana, kriisitilanteissa se olisi myöhäistä.

”Eläkeuudistuksella ei kiirettä”

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoi suomalaisen työeläkejärjestelmän vahvuuksista ja tulevaisuuden näkymistä.

– Ilahduttavia asioita viime vuosina ovat olleet hyvät sijoitustuotot ja eläkkeelle siirtymisiän myöhentyminen. Pientä huolta eläkejärjestelmään ovat puolestaan tuoneet syntyvyyden lasku ja julkisen sektorin rahoitusongelmat. Myös maahanmuuton kehityssuunta hieman huolettaa. Eläkejärjestelmän peruskuva on tällä hetkellä kuitenkin vakaa, Murto tiivistää.

Ilahduttavaksi asiaksi Murto näkee myös uutena eläkelajina vuonna 2017 alkaneen osittain varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) ja sen saaman suosion. Varhennettu vanhuuseläke tuo hänen mielestään tarpeellista joustavuutta työuran loppupäähän. Työuraeläkkeen Murto olisi sen sijaan valmis lopettamaan tai yhdistämään sen johonkin muuhun eläkelajiin.

Eräät tahot, erityisesti työnantajat, ovat jo kiirehtineet työeläkejärjestelmän uudistamista. Murto ei näe asiaa juuri nyt ajankohtaiseksi.

– Eläkejärjestelmän uudistamisen tarve ei ole tällä hetkellä kovin dramaattinen. Isomman huolen eläkejärjestelmään tuo valtiontalouden huono tila, mikä on todellinen riski eläkejärjestelmällekin. Sitä vastaan on vaikea suojautua.

Murto muistuttaa, että eläkeläisten käteen jäävä tulo voi pienentyä sen vuoksi, että valtion on huonon taloustilanteen vuoksi pakko nostaa veroja ja muita maksuja.
 

Risto Murto muistuttaa, että eläkejärjestelmän pysyvä strateginen riski syntyy siitä, miten valtio puuttuu eläkejärjestelmään vai puuttuuko mitenkään.

Pieniä muutoksia työn alla

Toisen seminaaripäivän aamuna johtaja Jaana Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi, mitä uudistuksia työeläkejärjestelmään tehdään parhaillaan. Monet lakimuutoksista ovat lähinnä teknisiä. Esimerkiksi sähköisen työeläkeotteen käyttöä pyritään edistämään.

– Työeläkejärjestelmämme on tällä hetkellä oikein hyvässä kunnossa, eikä isoja muutoksia ole juuri nyt suunnitteilla, Rissanen sanoo.

Rissanen selvensi, miksi myös eläkesäätiöiden ja -kassojen toimintojen ulkoistamisasiaa käsitellään parhaillaan STM:n työryhmässä, jonka työskentelyaika päättyy vuoden lopussa.

– Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa siihen, mitä tehtäviä voi ulkoistaa julkista valtaa käyttävästä organisaatiosta. Kannanotto koskee perustuslain tulkintaa, eikä se ole siksi helppo asia. Eläkepäätösten tekeminen on katsottu julkisen vallan käyttämiseksi ja siksi periaatteita halutaan selventää.

Rissanen kertoi työmarkkinakeskusjärjestöjen esittäneen, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistäisi selvitystyön siitä, millaiset työeläkelaitoksen toimet ovat asiakkaan työkyvyttömyysriskin hallintaa. Niin sanottuja työhyvinvointirahoja on arvioitu käytettävän uusien asiakkaiden hankinnassa, vaikka tällaiseen markkinointiin niitä ei saa Finanssivalvonnan ohjeen mukaan käyttää. Työhyvinvointirahoja koskevaa selvitystyötä ei ole vielä käynnistetty.
 

Jaana Rissanen toivoi, että yleiseen sosiaaliturvaan liittyvä työkyvyttömyysajattelu käännettäisiin päälaelleen ja alettaisiin puhua kannustavammin työkykyisyydestä.  

Ruotsi kulkee edellä

Seminaariosuuden lopuksi suurlähettiläs Maimo Henriksson Suomen Tukholman suurlähetystöstä kertoi, millaisia poliittisia ja taloudellisia asioita Ruotsissa on tällä hetkellä pinnalla.

– Ruotsin valtiopäivävaalit viime syksynä olivat alkusoitto Suomen eduskuntavaaleille. Tulokset molemmissa maissa olivat samansuuntaiset. Ruotsidemokraatit tekivät historiansa parhaan tuloksen ja heistä tulikin vähemmistöhallituksen ulkopuolella oleva tärkeä tukipuolue.

– Ruotsin talous voi hyvin, sillä valtionvelka on tällä hetkellä vain 35 prosenttia bruttokansantuotteesta ja sen suunta on laskeva. Talouden hyvän tilanteen takana on korkea, 82 prosentin työllisyysaste. Maahanmuutto on vahvistanut Ruotsin taloutta. Noin viidennes Ruotsin väestöstä on syntyisin muualta maailmasta, Henriksson kuvailee.

Etenkin Pohjois-Ruotsissa investoidaan tällä hetkellä paljon vihreään siirtymään. Suunnitellut investoinnit vuoteen 2045 mennessä ovat peräti 120 miljardia euroa. Investointeja tehdään muun muassa kaivannaisteollisuuteen, akkutehtaisiin, tuulivoimaloihin ja fossiilittoman teräksen valmistamiseen.

Ruotsissakin hallitus tasapainoilee ilmastotavoitteidensa kanssa. Hiilineutraaliustavoite on siirretty vuoteen 2045, kymmenen vuotta Suomea myöhemmäksi. Uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta lievennettiin ruotsidemokraattien esityksestä. Sekoitevelvoite on vuosina 2024–2026 vain kuusi prosenttia.

Lopuksi Henriksson totesi, että Ruotsin kuningashuoneen suosio on edelleen korkealla toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
 

Suurlähettiläs Maimo Henriksson kertoi, että Ruotsin tärkein ulkopoliittinen tavoite on Nato-jäsenyys. Eurovaluuttaan liittymiseen Ruotsissa ei ole kansan kannatusta. Timo Toropainen haastatteli suurlähettilästä.

Talous kiinnosti

Yleisradion eläkesäätiön hallituksen varajäsen Risto Mattila oli mukana kevätseminaarissa toista kertaa. Hän kuunteli kaikki esitykset mielenkiinnolla.

– Seminaarin alussa läpi käydyt yhteiskunnan talousasiat olivat kiinnostavia. Myös nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemen esitys herätti paljon ajatuksia. Kaikki eläkejärjestelmään liittyvät aiheet ovat aina mielenkiintoisia, sillä eläkesäätiön hallituksen jäsenen pitää hallita paljon asioita ja tiedon tulee olla ajan tasalla.

Mattilan mielestä hallitusten varajäsenillä olisi hyvä olla sama tieto kuin hallituksen varsinaisilla jäsenillä ja siksi hän käykin lähes kaikissa Eläkesäätiöyhdistyksen koulutuksissa.

Sandvik Eläkesäätiön talouspäällikkö Anne Salminen oli kevätseminaarissa viidettä kertaa. Salminenkin piti talousaiheista niin eläkejärjestelmän kuin yhteiskunnankin osalta.

– Olli Rehnin puheesta jäi mieleeni erityisesti se, että viimeistään nykyisten 35-vuotiaiden jäädessä vanhuuseläkkeelle, pitää eläkejärjestelmän rahoitus miettiä uudelleen. Siihen asti nykyinen järjestelmä ja maksutasot riittävät. Toinen asia, mikä jäi mieleeni, on Euroopan keskuspankin koronnostojen jatkuminen vuoden loppuun asti.

– Koitan näissä koulutuksissa tutustua aina myös uusiin ihmisiin ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Se on tärkeä osa seminaarien antia, Salminen hymyilee.

Salminen arvostaa Eläkesäätiöyhdistyksen tekemää edunvalvontatyötä. Hänen mielestään on tärkeää, että yhdistys ajaa kaikkien eläkesäätiöiden yhteisiä asioita ja koittaa vaikuttaa siihen, ettei liiallinen byrokratia tai raportointi veisi liikaa aikaa eläkelaitoksen ydintyöltä.
 

Risto Mattila ja Anne Salminen kertailivat seminaarin antia veneretkellä Tukholman edustalla.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen