Pelottava eläkeuudistus

Ikkunoita rikotaan ja huuto kaduilla on kova.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ajama eläkeuudistus nostattaa vastustusta.

Eurooppalaisessa mittakaavassa tuo esitetty uudistus on välttämätön, tosin varsin lyhyt, askel oikeaan suuntaan.

Ranskan malli hyödyttäisi erityisesti nykyisiä nuoria, mutta niin vaan on heitäkin saatu masinoiduksi kaduille mellakoimaan.

x x x x

”Eläkeuudistus” on sana, jolla voi pelotella – ja huijatakin.

Täällä meillä Suomessa moinen on vaikeampaa kuin Ranskassa, koska meillä eläkeuudistuksista neuvotellaan laajalla pohjalla, kolmikantaisesti.

Ranskassa ammattiliitot huutavat kaduilla, Suomessa ne neuvottelevat kabineteissa keskusjärjestönsä edustajien välityksellä.

Meidän tapamme voi vaikuttaa tylsältä, mutta on siinä etunsa.

x x x x

Jonkin verran on täällä pohjoisessakin syntynyt hämmennystä, kun lehtiotsikoissa on puhuttu pian alkavalla vaalikaudella tehtävästä eläkeuudistuksesta.

Vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistukset olivat aika isoja.

Siksi tunteet nousevat joillakin heti pintaan, kun sanan kuulevat, vaikka uudistuksen mittakaava olisi nyt paljon pienempi.

x x x x

Mistä nyt on meillä kyse?

Miksi täälläkin poreilee?

Itse en istu neuvotteluryhmissä, mutta sallittakoon tulkinta.

Epätietoisuuden vyyhti lähti kasvamaan heti, kun tieto parttien eli työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisestä kirjausesityksestä seuraavaan hallitusohjelmaan oli päätynyt mediaan.

Se ei ole ihme, koska otsikoissa oli sana eläkeuudistus.

x x x x

Partit ovat ystävällisesti esitelleet minullekin tuoreeltaan yhteisen kirjausesityksensä.

Omissa silmissäni se näytti työantajien ja palkansaajien yhteiseltä lupaukselta tarkastella yhdessä maan hallituksen kanssa seuraavalla vaalikaudella eläkejärjestelmän mahdollisia kehitystarpeita – ja etsiä niihin yhdessä kolmikantaisesti ratkaisuja.

Muotoilu oli hyvin linjassa edellisen eläkeuudistuksen yhteydessä sovitusta eläkejärjestelmän ”määräaikaishuollosta” noin vuonna 2026.

Ihan hirveän vallankumouksellisena en osannut muotoilua pitää.

x x x x

Aivan ymmärrettävästi joidenkin ajatuksia sotkevat nyt eri puolilta esitetyt yksittäiset muutokset eläkejärjestelmään.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet indeksileikkauksia.

Samasta suunnasta on puhuttu myös ns. automaattisten vakauttajien puolesta.

Kiristyvien korkojen ja kasvavan inflaation ikeen alla kärvistelevä kansalainen kuulee tuollaiset uhkailuna.

Ja kun samaan aikaan, isojenkin pankkien huojuessa maailmalla, puhutaan perustellusta tarpeesta kasvattaa mahdollisuuksia työeläkelaitosten osakesijoituksiin, eipä ole ihme, jos jotkut etsivät jo syyllisiä epäonnistumiseen neuvotteluissa, joiden alkaminenkaan ei ole vielä näköpiirissä.

x x x x

Eläkeuudistuksen sisällöstä yksityiskohtineen neuvotellaan muutaman vuoden päästä, mikäli niin yhdessä todetaan tarkoituksenmukaiseksi.

Uudistus tehdään ajassa, mutta ei hetkessä.

Työeläkejärjestelmän kvartaali on 25 vuotta.

Jospa pysyisimme ihan rauhallisina.