Ilmoittajansuojeludirektiivin voimaansaattaminen – whistleblower säädäntö

20.9.2022 annettiin eduskunnalle hallituksen esitys, jolla on tarkoitus panna täytäntöön ilmoittajansuojeludirektiivi (2019/1937). Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia erinäisiin lakeihin ja uutta lakia Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoitettavien henkilöiden suojelusta. Lähtökohtaisesti säädäntöä sovelletaan kaikkiin yhteisöihin, joissa on vähintään 50 työntekijää. Ilmoittajansuojeludirektiivin liitteessä on kuitenkin lueteltu erikseen ne yhteisöt, joihin ei sovelleta 50 henkilön rajaa. Tähän luetteloon kuuluvat IORP II direktiivin mukaiset toimijat (lisäeläkesäätiöt ja lisäeläkekassat).

Direktiivi edellyttää sisäisen ilmoituskanavan perustamista ja nimetyn henkilön tai yksikön hoitavan yleiseen etuun kohdistuvista rikkomuksista tehtyjä ilmiantoja. Toiminto voidaan myös ulkoistaa. Säädännön tarkoitus on suojella väärinkäytöksistä ilmoittavia tahoja. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä yleiseen etuun kohdistuvia uhkia ja haittoja.

Oikeusministeriön mukaan sisäisen ilmoituskanavan perustaminen aiheuttaa kertaluontoisia kustannuksia sisäisen ilmoituskanavan järjestämisestä, prosessien suunnittelusta sekä toistuvia kustannuksia ilmoituskanavan ylläpidosta.

Sisäisen ilmoituskanavan perustamiskustannukset riippuvat siitä, antaako yhteisö pääsyn ilmoituskanavaan muillekin kuin omille vakuutetuille ja eläkeläisille.

Hallituksen esitys 147/2022