Uusi ura työeläkekuntoutuksella

Sirpa Moilanen ja Mikko Nykänen kannustavat hyödyntämään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Onnistunut kuntoutus on työntekijän, työantajan ja eläkelaitoksen etu.

Työeläkevakuutukseen kuuluvalla ammatillisella kuntoutuksella voidaan pidentää työuria. Onnistuneesta kuntoutuksesta hyötyvät työntekijän lisäksi työantaja, työeläkelaitos ja yhteiskunta.

Apteekkien Eläkekassassa on jo vuosien ajan edistetty työhyvinvointia ja ammatillista kuntoutusta apteekkialalla.

”Ammatillisella kuntoutuksella pyritään ehkäisemään työntekijän tai yrittäjän joutuminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Tavoitteena on työ- ja ansiokyvyn parantaminen ja työelämässä jatkaminen terveydentilalle sopivassa työssä”, eläkepäällikkö Sirpa Moilanen Apteekkien Eläkekassasta tiivistää.

Onnistunut työeläkekuntoutus maksaa itsensä takaisin 1,5 vuodessa.

Kuntoutusmahdollisuudet on lainkin mukaan selvitettävä, ennen kuin työntekijälle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke. Jos farmaseutti tai tekninen apulainen ei pysty seisaallaan oloa tai kumartelua vaativaan apteekkityöhön, voi hänelle löytyä kuntoutuksen kautta jokin muu sopiva työtehtävä joltain muulta alalta ja työura voi jatkua.

”Jos työeläkekuntoutus onnistuu, maksaa se itsensä takaisin keskimäärin 1,5 vuodessa”, Moilanen konkretisoi.

Eläkelaitoksen on arvioitava ennen kuntoutuksen myöntämistä sen tarkoituksenmukaisuus. Arvioinnissa huomioidaan hakijan sairaus tai vamma, ikä, ammatti, koulutus ja aikaisempi toiminta työelämässä. Tarkoituksenmukaisuusarvion tekee hakemuksen ratkaisija, ei vakuutuslääkäri.

Eläkelaitos arvioi myös hakijan sitoutuneisuuden esitettyyn kuntoutussuunnitelmaan, hakijan työllistymismahdollisuudet kuntoutuksen jälkeen ja kuntoutuksen kustannukset verrattuna odotettavissa olevaan eläkemenon säästöön.

Työkokeilu yleisin

Työeläkekuntoutuksessa voidaan käyttää useampaa kuntoutusmuotoa, joista yleisin on työkokeilu. Työkokeilua käytetään esimerkiksi pitkän sairausloman jälkeen tukemaan työhön paluuta. Yhdestä kolmeen kuukautta kestävässä työkokeilussa nähdään, onnistuuko paluu entiseen tai johonkin uuteen työtehtävään. Työkokeilun voi tehdä nykyisen tai jonkun muun työnantajan palveluksessa.

Jos ammatin vaihtaminen on terveydentilan vuoksi ainoa vaihtoehto, saa työeläkekuntoutuksen kautta taloudellista tukea uuden ammatin opiskeluun. Työeläkekuntoutuksena voidaan tukea myös yritystoiminnan aloittamista. Kuntoutusetuuksiin kuuluvat kuntoutusraha, joka on kolmanneksen työkyvyttömyyseläkettä suurempi, ja kohtuullisten opiskelukustannusten korvaaminen.

Oikeus työeläkekuntoutukseen ratkaistaan aina työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä, jolloin erillistä kuntoutushakemusta ei tarvita.

Poraston asiantuntijalääkärinä toimiva Mikko Nykänen kannustaa hakemaan ammatilliseen kuntoutukseen heti, kun työkyvyn menettämisen uhka todetaan.

”Ammatillinen kuntoutus on sitä tuloksellisempaa, mitä varhemmin se käynnistetään.”

”Ei tarvitse eikä kannata odotella työkyvyttömyyseläkkeen hakemista. Ammatillinen kuntoutus on todennäköisesti sitä tuloksellisempaa, mitä varhemmin se käynnistetään. Toki hakemuksen ja hakijan terveydentilan tulee kaikissa vaiheessa täyttää ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen kriteerit.”

Kuntoutushakemukseen tarvitaan lääkärin B-lausunto sekä työnantajan lausunto työtehtävistä. Eläkelaitos antaa hakemuksen perusteella myönteisen tai kielteisen päätöksen kuntoutusoikeudesta.

Hakemusvaiheessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen hakijan on toimitettava eläkelaitokselle kuntoutussuunnitelma, joka eläkelaitoksen on hyväksyttävä ennen kuntoutuksen alkamista. Eläkelaitos ja sen palveluntarjoajakumppanit auttavat hakijaa kuntoutussuunnitelman laatimisessa.

Puolet onnistuu

Eläketurvakeskuksen tilasto kertoo, että kaikissa eläkekassoissa ja eläkesäätiöissä on menossa 100–150 työeläkekuntoutusprosessia vuosittain. Säätiöiden ja kassojen kuntoutuskustannukset olivat vuonna 2020 noin miljoona euroa. Tästä puolet käytettiin työpaikkakuntoutukseen eli työkokeiluihin ja neljännes uudelleen kouluttautumiseen.

Työeläkekuntoutus on johtanut tavoitteeseensa eli työhön paluuseen noin puolessa tapauksista. Noin neljännes kuntoutujista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle ja loput jatkavat opiskelua tai jäävät työttömiksi.

Ammatillisen kuntoutuksen epäonnistumisen syinä voivat olla kuntoutujan oman motivaation tai ulkopuolisen seurannan puute. Kuntoutussuunnitelman laatinut palveluntuottaja voi olla näissäkin asioissa avuksi.

Työeläkekuntoutuksen haasteeksi Moilanen nimeää kuntoutustarpeen riittävän aikaisen havaitsemisen.

”Työntekijöiden työkyvyn seurannassa tarvitaan tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työpaikan välillä. Erityisesti pienissä työpaikoissa tämä on haaste.”

Edellä kerrotun ongelman ratkaisemiseksi Apteekkien Eläkekassa tarjoaa vakuutetuilleen työkykykoordinaattorin palveluja. Työkykykoordinaattorin kanssa voi halutessaan keskustella työhyvinvointiasioista ja omasta jaksamisestaan. Ammattilaiselta saa myös neuvoja siihen, miten pitäisi menetellä, jos tuntee työkykynsä puutteelliseksi.

Lääketieteellinen näyttö tarvitaan

Vakuutuslääkäri Nykänen muistuttaa, että myönteinen päätös ammatillisen kuntoutuksen osalta edellyttää aina lääketieteellisesti todetun sairauden, vian tai vamman, joka työeläkelainsäädännön mukaan aiheuttaa työkyvyn menettämisen uhan. Kuntoutuksen perusteeksi ei siis riitä pelkkä halu vaihtaa ammattia.

”Käänny ensi työterveyslääkärin puoleen.”

”Hakemuksesta tulee käydä ilmi työkyvyn menettämisen uhka aikaisempiin työ- ja koulutushistorian mukaisiin töihin. Työkyvyttömyyden uhkaa arvioitaessa huomioidaan myös sairauden lääketieteellisen hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet.”

”Jos omassa työkyvyssä on haasteita, kannattaa kääntyä ensin työterveyslääkärin puoleen. Työterveyslääkäri tuntee parhaiten työn vaatimukset ja osaa kirjoittaa riittävän seikkaperäisen lausunnon henkilön työkyvystä”, Nykänen neuvoo.
 

Työeläkekuntoutus voi olla

• työkokeilu omalla tai muulla työpaikalla (2–3 kk, enintään 6 kk)
• työhön valmennusta
• ammattitaidon täydentämistä tai ammattiin johtavaa koulutusta
• yrittäjätoiminnan tukemista.

Teksti ja kuva Markku Pulkkinen