Uusi laki mahdollistaa paremmat tuotot

Viimeiseen Eläkesäätiöyhdistyksen järjestämään Sijoituspäivään osallistui yli 40 henkilöä. Porasto Oy jatkaa syksyllä eläkesäätiöille ja -kassoille suunnattua koulutustoimintaa.

Kevään Sijoituspäivässä käytiin läpi tammikuussa syntyneen työeläkesovun vaikutuksia eläkelaitosten sijoitustoimintaan. Osakkeiden osuus sijoitusallokaatiossa nousee. Pitkien korkosijoitusten ja kiinteistöjen osuus todennäköisesti laskee.

Sijoituspäivän avannut Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja Timo Toropainen muistutti, että kevään Sijoituspäivä on viimeinen, jonka Eläkesäätiöyhdistys järjestää. Jatkossa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen koulutuksista vastaa Porasto Oy.

Ehkäpä historian siipien havinasta johtuen Sijoituspäivässä oli tällä kertaa mukana yli 40 osanottajaa.

Eläkesäätiö- ja eläkekassakentän edunvalvonta-asioista Toropainen kertoi sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevan, ulkoistamista koskevan lakimuutoksen viivästyneen ministeriön työruuhkan vuoksi. Ennakkotietojen mukaan lakiesityksestä on tulossa eläkekassojen ja -säätiöiden kannalta kohtuullisen hyvä ja nykyisiä käytäntöjä tukeva.

Eläkesopu vakauttaa maksuja

Työeläkelakien uudistus ei tuo muutoksia nykyisiin etuuksiin, karttumiin tai ikärajoihin.

”Keskeiset muutokset kohdistuvat TyEL- ja MEL-järjestelmän sijoitustoiminnan sääntelyyn ja vakuutustekniikkaan. Uutena mukaan tulee kaikkia työeläkkeitä koskeva inflaatiovakauttaja, joka hillitsee työeläkkeisiin tehtäviä indeksikorotuksia poikkeustilanteissa. TyEL-maksu säilyy nykyisellä tasolla vuoteen 2030 asti”, johtaja Allan Paldanius Eläketurvakeskuksesta summaa.

Uutta lakia viimeistellään nyt kolmessa sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä työryhmässä. Eläkesäätiöyhdistyksellä on edustaja sekä pääryhmässä että vakavaraisuusalaryhmässä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Työeläkelakeja muutetaan osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun (OLV), vanhuuseläkerahastojen täydentämisen, vakavaraisuussäädösten, kiinteistösijoitusten velkavivutuksen, takaisinlainausoikeuden ja
asiakashyvitysten osalta.

”OLV-osuutta esitetään nostettavaksi 20 prosentista 30 prosenttiin. Siihen lasketaan jatkossa kaikki säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevat osakkeet, kun aikaisemmin laskettiin vain noteeratut, kehittyneiden markkinoiden osakkeet. Vakavaraisuuskehikkoon ehdotetut muutokset johtaisivat siihen, että työeläkelaitoksen osakesijoitusten sallittu enimmäismäärä nousisi 65 prosentista 85 prosenttiin koko sijoitusvarallisuudesta”, Paldanius selventää.

Työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun myös työeläkevakuutusmaksuja hillitsevästä inflaatiovakauttajasta. Yhteisen päätöksen mukaan työeläkeindeksi ei saa kahden peräkkäisen vuoden tarkastelujaksossa kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Inflaatiovakauttajaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2030 tehtäviin indeksitarkistuksiin.
 

Allan Paldanius kertoi, että TyEL-maksu pidetään nykyisellä 24,4 prosentin tasolla vuodet 2026–2030.
 

Hyvä ratkaisu eläkekassoille ja -säätiöille

Aktuaarijohtaja Lauri Ojala Porasto Oy:stä jatkoi eläkeuudistuksen vaikutusten arviointia keskittyen vakavaraisuussäännösten muutoksiin.

”Eläkesopimus vaikuttaa pienistä epäkohdista huolimatta hyvältä askeleelta oikeaan suuntaan. Eläkesäätiöyhdistys on pystynyt vaikuttamaan eläkeratkaisuun ja saavuttanut tärkeimmät tavoitteensa. Eläkesäätiöt ja -kassat ovat nyt täysin samalla viivalla työeläkeyhtiöiden kanssa”, Ojala tiivistää.

”Ison epälikvidin sijoitussalkun omaavilla eläkelaitoksilla tulee aluksi väkisinkin poikkeamariskiä työeläkeyhtiöihin nähden. Ne joutuvat pohtimaan sijoitusallokaation muutosta. Pohtiminen ja laskeminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian.”

Ojala veti yhteen vakavaraisuusuudistuksen tärkeimpiä asioita.

”Riskinottokyky nousee, mikä on kannuste sijoittaa osakkeisiin. Siirtymävaiheessa on tärkeää seurata erityisen tarkasti työeläkeyhtiöiden toimintaa. Epälikvidien sijoitusten osalta joudutaan kuitenkin toimimaan oman näkemyksen varassa.”
 

Lauri Ojala hoputtaa eläkelaitoksia tekemään jo nyt laskuharjoituksia lakimuutosten vaikutuksista sijoitustoimintaan.
 

OP Varainhoidossakin on laskettu uudistuksen vaikutuksia sijoitustuottoihin.

”Sijoitussalkun osakepainon nosto kymmenellä prosenttiyksiköllä kasvattaisi tuotto-odotusta laskelmiemme mukaan noin 0,3 prosenttiyksiköllä. Osakepainon nosto lisää luonnollisesti myös tuottojen vuotuista vaihtelua”, portfolioanalyytikko Mari Korpela OP Varainhoidosta arvioi.

Korpelan mukaan työeläkeyhtiöt kasvattivat sijoitustensa riskitasoa merkittävästi jo vuonna 2024.

”Vahvan vakavaraisuuden omaavat eläkekassat ja -säätiöt ovat hyvissä asemissa sijoitusuudistusta ajatellen.”

Sekä Ojala että Korpela painottavat, että kaikkien eläkelaitosten on tärkeää arvioida muutosten vaikutuksia oman laitoksen vakavaraisuuteen etukäteen. Mitä nopeammin, sen parempi, on molempien asiantuntijoiden viesti.
 

Mari Korpela on laskenut, että sijoitussalkun osakepainon nostaminen kymmenellä prosenttiyksiköllä kasvattaisi eläkevarojen keskimääräistä tuotto-odotusta noin 0,3 prosenttiyksiköllä.
 

Myrskyisä sijoitusympäristö

Osake- ja korkomarkkinat olivat kovassa myllerryksessä koko alkuvuoden Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin viikosta toiseen vaihdelleista tullipuheista johtuen.  

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kuvasi yleisesti sijoitusmarkkinoiden tunnelmia. Tulevaisuuden kehitystä oli turha lähteä veikkailemaan.

”Epävarmuusindeksit ovat olleet keväällä lähes samalla tasolla kuin koronapandemian alkuvaiheessa. Kriisiolosuhteista ei voida kuitenkaan puhua. Trumpin toiminta on arvaamatonta ja se on alkanut horjuttaa myös uskoa Yhdysvaltain dollariin, mikä on huolestuttavaa.”
 

Jan von Gerich kuvaa maailmantalouden tilannetta erittäin poukkoilevaksi ja vaikeaksi ennustaa.

Osakemarkkinat putosivat huhtikuun alussa noin viidenneksen, mutta palautuivat pian lähes entiselleen. Myös korkosijoitukset sukelsivat. Päivän keskusteluissa kävi ilmi, että muutama eläkekassa ja -säätiö oli onnistunut ostamaan kurssipudotuksen aikana lisää osakkeita salkkuunsa.
 

Niko Syrjänen kertoi, että Elo suosii osakesijoituksissaan itse tehtyjä suoria sijoituksia. Elolla on yli 2 000 suoraan osakesijoitusta.

Työeläkevakuutusyhtiö Elon osakesijoituksista vastaava johtaja Niko Syrjänen oli von Gerichin kanssa samoilla linjoilla markkinoiden epävarmuuden jatkumisesta.

Syrjänen kertoi, että osakesijoitukset muodostavat tällä hetkellä noin puolet Elon sijoitusomaisuudesta. Listattujen osakesijoitusten osuus taseesta oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 32 prosenttia ja pääomasijoitusten osuus 14 prosenttia.

”Teemme listatuista osakesijoituksistamme yli 90 prosenttia itse. Meillä on yli 2 000 suoraa osakesijoitusta. Ulkoistamme vain sijoituksia, joita emme pysty itse toteuttamaan kustannustehokkaasti lisäarvoa tuottaen”, Syrjänen valottaa.

Syrjänen toivottaa työeläkeuudistuksen tuoman osakesijoitusten riskitason noston tervetulleeksi. Hän näkee myös laajentuvan mahdollisuuden velkavivun käyttämiseen kiinteistösijoituksissa eläkelaitoksille hyvänä ratkaisuna.
 

Sijoitusjohtaja Juuso Rantala Aktia Pankista näki luottamuksen Yhdysvaltain talouskehitykseen romahtaneen pitkäksi aikaa. ”Etenkin valtionlainoja kannattaa Trumpin kaudella välttää. Kehittyvät korkomarkkinat voisivat olla nyt tuottava ja hajauttava lisä korkosalkkuun”, Rantala näkee.
 

Kiinteistöt matavat

Toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötiedosta kertoi, että kiinteistösijoitusten kokonaistuotto, jossa on huomioitu sekä nettotuotto että arvonmuutos, asettui viime vuonna 1,9 prosenttiin, mikä on parempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden koko pysyi vuonna 2024 ennallaan, sillä kauppaa käytiin melko vähän.

”Sijoittajia kiinnostavat tällä hetkellä eniten tuotannolliset kiinteistöt, kuten varastot, ja yhteiskuntakiinteistöt. Esimerkiksi hoivakiinteistöjen markkinat ovat melko vakaat. Toimisto- ja asuinkiinteistöt eivät ole tällä hetkellä sijoittajien suosiossa”, Kaleva sanoo.
 

Hanna Kaleva kertoi, että ulkomaalaiset sijoittajat omistavat 34 prosenttia Suomen kiinteistösijoituksista.
 

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen