Koronaviruspandemian sijoitusaallokossa

Erikoissijoitusrahasto UB Suomi Kiinteistöjen salkunhoitaja Perttu Hokkanen sanoi esityksessään, että Pohjoismaat on yksi parhaiten selvinneitä alueita koronapandemian aikana.

Eläkesäätiöyhdistyksen marraskuisessa Sijoituspäivässä kuultiin kattava katsaus sijoittamisesta koronaviruskriisin keskellä. Myös uudesta eläkesäätiö- ja kassalaista sekä täydennyskertoimen määräämistavan muutoksesta saatiin ajantasaista tietoa.

Veritas Eläkevakuutuksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen pohti esityksessään sijoitusvarojen allokointia koronaviruskriisin jälkeisinä aikoina.

”Pandemiakriisi on nopein kokemamme markkinakriisi toistaiseksi. Länsimarkkinoiden pudotus kesti neljä viikkoa, ja melkein yhtä kovaa vauhtia tultiin ylös. Yllättävää oli juuri nopea nousu. Mikään trendiä seuraava systeemi ei pystynyt seuraamaan tätä tapahtumaa.”

”Ennustan, että olemme markkinassa, jossa pudotukset ja nousut ovat nopeita. Finanssikriisin ajalta keskuspankeilla oli toimintalista kriisin varalta. Listaa noudatettiin ja se pelasti paljon. Rajaton elvytys pysäytti kriisin.”

Markkinat ovat lähteneet eriytymään, ja siksi poikkeamariskin arvioiminen on nyt entistä vaikeampaa. Mitä tehdä totuuden jälkeisessä maailmassa, jossa perinteiset omaisuusluokat eivät enää anna hajautusta?

Vatanen ottaa avuksi Daniel Kahnemanin nopean ja hitaan ajattelun käsitteet kuvaamaan toimintaa sijoitusmarkkinoilla.

”Nopean ajattelun mukainen intuitiivinen kaupankäynti toimii kaikkein likvideimmillä sijoitusmarkkinoilla. Siinä reagoidaan nopeasti uutisvirtaan ja makrotalouden tai markkinasentimentin muutoksiin.”

”Hidas ajattelu puolestaan tuottaa rationaalisia sijoituspäätöksiä, jotka pohjautuvat huolelliseen fundamenttianalyysiin. Sijoitusstrategiana on löytää hyviä sijoituskohteita pitkällä aikavälillä.”

Tarjonnan häiriöt jatkuvat

Kasvunäkymä on utuinen, ainakin jos katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen. Näin totesi Nordea Bankin pääanalyytikko Jan von Gerich kasvun kestävyyttä tarkastelleessa esityksessään.

Koronapandemia on synnyttänyt tarjonnan häiriöitä, mistä on seurannut pullonkauloja.

”Häiriöt jatkuvat edelleen. Esimerkiksi Kiinassa on yhä erittäin kovat koronatoimet: jo muutaman tartunnan vuoksi voidaan laittaa koko kaupunki kiinni.”

”Pullonkaulatekijöitä on pahentanut myös kysyntäpiikki, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa hallinto lähetti shekkejä suoraan ihmisen koteihin, ja toisaalta koronatilanteen myötä kulutus on keskittynyt vahvemmin tavaroihin palveluiden sijaan.”

Koronaa edeltävinä vuosikymmeninä luotiin globaaleja toimitusketjuja ja pienennettiin välivarastoja.

”On siis toimittu mahdollisimman tehokkaasti. Kriisin tullessa ei ollut mahdollisuutta reagoida.”

Von Gerich sanoi, että inflaatioriskit ovat kasvaneet, mutta kasvu ei ole toistaiseksi uhattuna. Hän kehotti seuraamaan inflaation isoa kuvaa.

”Yhdysvaltojen mittavat inflaatiopaineet pakottanevat Fedin koronnostojen tielle jo ensi vuonna. EKP vastustelee vielä ja pitää kiinni linjastaan, että korkeampi inflaatio on tilapäistä.”

Kiinteistömarkkinoilla hyviä kohteita

Pohjoismaat on yksi parhaiten selvinneitä alueita pandemian aikana, muistutti Erikoissijoitusrahasto UB Suomi Kiinteistöjen salkunhoitaja Perttu Hokkanen.

”Kiinteistömarkkinoille tuli vain hetkellinen notkahdus, ja ennusteiden mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa jopa ennätyksellinen.”

”Markkinoille on tullut enemmän kohteita, joten pitkästä aikaa ostajille on voinut syntyä mahdollisuuksia poimia hyviä kohteita. Ostajia onkin paljon, ja markkina toimii molempiin suuntiin.”

Suosituimpia pandemian aikana ovat olleet asunnot ja logistiikkakiinteistöt. Suurimmassa pulassa ovat olleet kauppakeskukset ja hotellit.

”Tässä tilanteessa kohdekohtainen analyysi on tärkeää.”

”Lisäarvoa kiinteistösijoituksiin saa muun muassa sijoittamalla sellaiselle alueelle, jonka tuntee. Suorissa kiinteistöissä aktiivinen omistajuus on tärkeää. Myös vastuullisuus, energia- ja materiaalitehokkuus, ylläpito ja sertifioinnit tulee muistaa”, Hokkanen luetteli.

Pääomarahastot varteenotettava vaihtoehto

Danske Bankin pääanalyytikko Antti Paronen tarkasteli eläkesijoittajien allokaatioiden historiallista kehitystä.

Hänen mukaansa private equity on ainoa omaisuuslaji, jonka osuus on ollut trendinomaisesti kasvussa.

”Vastavuoroisesti korkosijoitusten ja noteerattujen osakkeiden ”omalla riskillä” oleva osuus ovat laskeneet.”

”Joukkolainoissa luottoriskin määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Noteeratuissa osakkeissa USA-osakkeiden osuus on kasvanut. Pääomarahastoissa paitsi allokaatiopainot myös sijoitussitoumukset ovat lisääntyneet. Kiinteistöissä ja hedgerahastoissa keskimääräinen allokaatiokehitys on puolestaan ollut melko tasaista.”

Paronen loi katsauksen myös ajassa eteenpäin. Korkosijoitusten odotetut tuotot ovat hyvinkin maltillisia, ja samanaikaisesti tuottovaade on noussut korkealle tasolle keskimääräisen vakavaraisuusasteen nousun vuoksi.

”Pääomarahastot ovat varmasti erittäin varteenotettava vaihtoehto taklaamaan näitä haasteita, koska ne käyttäytyvät stressitilanteessa hieman eri tavalla kuin noteeratut osakkeet. Listaamattomien sijoitusten implisiittinen korkoriski – näiden epälikvidiyden lisäksi – on tekijä, joka on tärkeä ottaa huomioon erityisesti nykyisessä markkinaympäristössä.”

Täydennyskertoimen määräämistapaan muutos

Poraston aktuaarijohtaja Lauri Ojala kertoi täydennyskertoimeen tulevista muutoksista.

TyEL-vakuutusmaksun tasossa on merkittävä nousupaine. Nykyinen maksutaso on 24,4 %, mutta pitkän ajan kuluessa kestävä maksu on noin 28 %. Osana eläkejärjestelmän kehittämistä työmarkkinajärjestöt ovat päättäneet muuttaa täydennyskertoimen määräämistapaa.

Työeläkelaitoksen vastuuvelkaa kasvattaa vuosittainen tuottovaatimus. Täydennyskerroin on tuottovaatimuksen osa, joka perustuu työeläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen.

”Muutoksen jälkeen täydennyskertoimen arvot ovat kauttaaltaan nykyistä pienempiä. Ehdotuksen mukaan kerroin voidaan määrätä jatkossa kuukausittain. Tämä lyhentäisi selkeästi sykliä, jossa vastuuvelka joustaa”, kertoi aktuaarijohtaja Lauri Ojala Porastosta.

”Jos tulee laaja sijoituskriisi, vakavaraisuussäännösten takia ei jouduta pakkorealisoimaan. Rahastointi voi tuottovaatimuksen kautta jopa kasvaa pitkällä aikavälillä.”

Täydennyskertoimen laskenta muuttuu todennäköisesti 1.1.2023.

Sijoitustoiminnan kehittämistä selvitetään jatkossakin. Esillä on ollut esimerkiksi vastaisen vanhuuseläkevastuun muuttaminen sijoitussidonnaiseksi. Muutoksen selvitystyö on alkuvaiheessa, joten on aikaista sanoa mitään varmaa muutoksen vaikutuksista eläkesäätiöille ja -kassoille.

”Kaikkia eläkelaitoksia tasapuolisesti kohtelevaa toteutustapaa on vaikeaa tai jopa mahdotonta löytää. Nyt on syytä seurata valmistelua ja vaikuttaa aktiivisesti selvitystyöhön”, Ojala totesi.

ESY:n lakimies Ismo Heinström loi katsauksen vuodenvaihteessa voimaan tulevaan eläkesäätiö- ja kassalakiin. Hän puhui muun muassa lisäeläkkeiden katsesäännöstön muutoksista.

”Perustelut laissa ovat valitettavan suppeat, jos tulkintaongelmia tulee. Suurimmat ongelmat syntyvät sijoitettaessa säänneltyjen markkinoiden ulkopuolelle: sinne voi ohjata käytännössä enintään kymmenen prosenttia sijoitusvarallisuudesta.”

”Nykyisen lain aikana on ollut mahdollisuus hakea Fivalta määräajaksi lupaa enimmäisrajan ylitykseen, mutta uusi laki ei tätä salli, ja siten jousto on pienentynyt.”

Huomattavaa on, että kiinteistösijoituksia muutos ei koske.

teksti ja kuvat: Miia Lahti